All pictures copyright by Frisian Gem unless mentioned otherwise

21.11.2019

KOOIKERPENNUT 1 VIIKKOA!

Litter of Vonne & Teddy 1 week! Photo: Aila Murto

Pennut kasvavat ja kehittyvät huimaa vauhtia, syövät ja nukkuvat tyytyväisinä tuhisten! Tänään torstaina pennut ovat viikon ikäisiä ja kaikkien pentujen painot ovat kaksinkertaiset syntymäpainoon nähden. Tyttöpentu on ainakin tällä hetkellä oikea jysky- aamulla paino oli 516 g (syntymäpaino 230 g). Muut pennut painavat hieman alle 500 g, mutta ovat myöskin erittäin jänteviä poikia! Vonnelta tulee erittäin hyvin maitoa ja se imettää ja hoitaa pentujaan hellästi. Pentujen lopullisista koosta tai ulkonäöstä ei voi vielä tässä vaiheessa ennustaa paljoakaan, koska jokainen yksilö kasvaa ja kehittyy yksilöllisesti omassa tahdissaan, kunnes pennut ovat saavuttaneet lopullisen kokonsa n. alle 1-vuotiaina.

Pentujen kiiltävät turkit ovat paksuuntuneet - ja myös kynnet ovat jo kasvaneet silminnähden!!! Pian kynnet täytynee leikata ensimmäisen kerran. Alla olevassa toisessa kuvassa tyttö yläpuolella ja pojat sen alapuolella.

1 week and already long nails 😮

Frisian Gem G-litter: 3 boys and 1 girl and 1 week ( the girl above in the picture) Photo: Aila Murto
Siitäkin huolimatta, että Vonne katsoo minua vielä hieman epäluuloisesti ja huolestuneena aina, kun nostan pentuja syliini pentulaatikosta, aloitan pentujen säännöllisen käsittelyn USA:n armeijan kehittämää Bio Sensor-menetelmää käyttäen n.16 vuorokauden ikään asti, kuten olen aiemminkin viimesimpien pentueiden osalta tehnyt. Tutkimusten mukaan tämä menetelmä parantaa pennun hermoston kehittymistä, suorituskykyä, fyysistä vastustuskykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Hyvin todennäköisesti pennun päivittäisellä, säännöllisellä, maltillisella ja hellällä käsittelyllä on kuitenkin ainakin positiivista vaikutusta ja sitä voitaneen pitää eräänlaisena sosiaalistamisen ensiaskeleena.

Muske lähti kyläilemään tyttärensä Teslan luokse Vonnen synnytyksen lähestyessä, mutta huomenna perjantaina tuo ikinuori 10-vuotias stabijtyttö tulee kotiin. Vielä ei Muske pääse pentuja nuuskimaan, mutta sekin aika tulee eteen parin viikon sisällä. Kuvassa Muske ja Vonne kuvattuna viime kesänä.

Vonne & Muske. Summer 2019. Photo: Aila Murto



15.11.2019

VONNEN JA TEDDYN PENNUT SYNTYNEET 14.11.2019

Georges-pentue

Vonnen (Frisian Gem Chris Chevonne) ja Teddyn (Oorbellen Noah) pentue syntyi 14.11.2019  pian sen jälkeen, kun 62. tiineyspäivä oli vaihtunut tuohon keskivertopäivään 63. Kolme poikaa ja yksi tyttö. Heti syntyessään pennut olivat erittäin vireitä, ja jokainen ryömi välittömästi reippaasti itse emän nisille syömään Vonnen poistettua kalvot,  hotkittuaan kaikki jälkeiset suuhunsa (ripulia ei tullut mammalle) ,nuoltuaan pennut puhtaiksi ja minä olin tarkastanut ja hieronnut pennut vielä pyyhkeellä. En muista aiemmista pentueistani, että ihan näin "valmiita" ainakaan kaikki pennut olisivat olleet! Näitä pentuja ei ole missään vaiheessa tarvinnut houkutella nisille tai avittaa mitenkään. Puppyboosteria pennut saivat heti synnyttyään 1ml/pentu. Ruoka maistuu ja Vonnelta tulee erittäin hyvin maitoa!

Pennut ovat kuin samasta puusta veistetyt !!!!!?; kooltaan, väritykseltään ja tyypiltään! Myös päät ovat rodulle tyypilleset (joillakin vähän kapeampi piirto, joillakin leveämpi), ja korvista voi jo nähdä mustat, tuuheat karvat. Myös hännät ovat samanlaiset kaikilla; musta rengas hännän tyvessä, loppu hännistä valkoinen. Vonnella oli pitkä avautumisaika (synnytyskertomus tuonnempana), mutta sitten nämä melkein identtiset neloset syntyivät 1 tunnin sisällä,  tarkalleen 15 minuutin välein klo 01.45 - 02.45. Eikä painotkaan juuri poikenneet toisistaan; pentujen syntymäpainot olivat 218 - 230 g välillä. Painot eivät ole myöskään missään vaiheessa laskeneet, kuten yleensä synnytyksen jälkeisenä päivänä voi käydä. Eilisen iltamittauksen mukaan ne olivat jo nouseet n. 25-30 g/pentu!

Kuvia en ole oikein ehtinyt vielä näistä eläväisistä pennuista kovinkaan paljon ottaa (tai ne ovat täysin epäonnistuneita). Yllä oleva kuva on onnistunein. Pentutilassa on huono valaistus (johtuu ehkä lämpölampusta/erikoisesta valaistuksesta) ja muutenkin päivät ovat olleet pimeitä. Mutta kyllä niitä kuviakin vielä tulee enemmän ihan kyllästymiseen asti, kunhan pääsen vauhtiin ja suunnittelen paremman kuvauspaikan. Ensimmäisinä päivinä on tietenkin tärkeintä keskittyä itse asiaan, joten someviestintäkin hieman viivästyi.

Ja sitten se synnytyskertomus, joka voi olla joka kerta erilainen riippuen tilanteesta tai synnyttyjästä😊

Synnytyskertomus 

Heräsin jo Vonnen tiineyden 61. päivä yöllä pari kertaa siihen, että Vonne petaili petiään, jolloin arvelin synnytyksen lähestyvän. Petaaminen oli kuitenkin tuolloin vasta harjoittelua, sillä tiineyden 62. alkoi todella massiivinen pesänteko-projekti n. klo 11 aamupäivällä. Se jatkui ja jatkui koko päivän, illan ja alkuyön. Välillä mietin, miten ihmeessä pienen koiran kunto kestää yhtämittaista aherrusta ilman yhtään taukoa. Supistuksia tai ponnistukseen viittaavia merkkejä ei kuitenkaan vielä näkynyt. Tarkkailin tietenkin tilannetta koko päivän ja myöhemmin illalla soitin jo Annellekin kysyäkseni hänen kokokemuksiaan tällaisista ahertajista, koska aiemmat narttuni eivät ole juurikaan petailleet muutamaa petivaatteiden möyhimistä lukuun ottamatta, vaan synnytykset ovat alkaneet melkein suoraan siitä, kun ensimmäiset supistukset ovat näkyneet. Ja onhan koiran synnytyksissä eroja, laidasta laitaan - jotkut nartut aloittavat synnytysvalmistelut/pesäntekopuuhat jo hyvin ajoissa (jopa viikkoa ennen synnytystä harjoittelumielessä), vaikka h-hetki ei olisikaan vielä käsillä.

Kun petaus oli kestänyt melkein yhtäjaksoisesti 17 tuntia ilman mitään muita merkkejä, soitin kuitenkin yöllä vielä Evidensiaan saadakseni tukea tälle Vonnen pitkälle ja huolelliselle projektille.  Onko joku pentu kenties tukkeena, liian iso pentu, polttoheikkoutta tai jotain muuta? Vonne itse oli koko ajan hyvässä kunnossa, pirteä ja ahkera ahertaja. Evidensiassa ei oltu myöskään huolissaan, koska vesi ei ollut mennyt, mitään epäilyttävän väristä eritettä ei ole tullut, supistukset tai ponnistaminen ei ollut alkanut, ja koira voi hyvin. Saatoin siis olla rauhallisella mielellä, vaikka kyllähän tässä jo emännällekin alkoi hiki tulla 😂 Aamulla Vonnen lämpö oli ollut 36.8. ja oletin sen olleen edeltävänä yönä alhaisempi, ja nyt noususuunnassa tai edelleen alhaisempi kuin 36.8. (Vonnen petaamisen perusteella), mutta eipä ollutkaan näin. Myöhemmin iltapäivällä lämpö olikin vasta 36.2., joten tässä lienee selitys - alhaisin lämpötila, josta se sitten päivän ja yön mittaan alkoi nousta keltarauhashormonipitoisuuden avittamana varsinaisen synnytyksen käynnistyttyä. Petaamisella ei siis ole suoraa yhteyttä synnytyksen varsinaiseen käynnistymiseen, yksilökohtaisia eroja on, ja lämmön mittaus ei ole koko totuus! Synnytys kuitenkin käynnistyy, kun alhaisin lämpötila (alle 37 eläinlääkärin mukaan,  eikä kaikilla koirilla lämpö edes laske kovin alas), alkaa nousta kohti ko. koiran normilämpötilaa ja pysyy siinä, n. 38 astetta. Synnytyksen jälkeen Vonnen lämpö oli tasan 38 eikä myöhemminkään kuumeilua ole ollut.

Hieman ennen klo 2 yöllä huomasin, että sikövedet tulivat. Vonne istui nyt rauhallisesti pentulaatikossa, ja odottelin supistuksia ja ponnistusvaihetta. Supistuksia ei näkynyt, mutta sitten alkoi tapahtua! Vonne ponnisti erittäin voimakkaasti yhden ainoan kerran, ja ensimmäinen pentu suorastaan singahti ulos!!!. Synnytys jatkui saman kaavan mukaan; yksi kunnon ponnistus + pentu, kunnes kaikki pennut olivat syntyneet tunnin sisällä!!!! Toki tiedossani on, että Vonne on vahva ja hyväkuntoinen koira, mutta tämä oli kyllä näkemisen arvoinen suoritus ja kokemus. Luulin olevani melkein kuin elokuvissa, ja omakin levon ja unen puute alkoi tuntua jännityksen mentyä ohi. Sen pituinen se tällä kertaa!

Kasvattajalle tuli univaetta

Laskin, että valvoin yhtäjaksoisesti n. 26 tuntia (heräsin edellisenä päivänä klo 6), mutta pentujen synnyttyä piristyin uudelleen, eikä tilanteen tarkkailua voinut vielä unohtaa. Vaihdoin aamulla/aamupäivällä pentulaatikkoon puhtaat alustat, pesin Vonnen ja vein sen pihalle tarpeilleen. Jo tässä vaiheessa huomasin, että Vonne on erittäin sitoutunut pentuihin - sillä oli kova kiire takaisin pentulaatikkoon ja ilmaisi sen äänekkäästi kiljumalla ulko-oven takana aamuyöllä (naapurikin oli kuullut 😆)! Näin on jatkunut koko ajan; Vonne huolehtii pennuistaan erittäin hyvin, ei haluaisi lainkaan poistua pentulaatikosta, ja sekä emä että pennut voivatkin mitä parhaiten! Erittäin hyvänä pidän myös "vauvojen hoitamista" -  Vonne on alusta asti nuollut pentuja antaumuksella ja paljon - ja sehän tekee vaan hyvää pennuille niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Oltuani vielä eilen iltapäivällä jonkinlaisessa onnellisuuden transsitilassa yöllisen valvomisen ja synnytyksen takia, pyysin iltapäivällä kaveria pentuja ja emoa seuraamaan, jonka jälkeen nukuin makeasti monta tuntia. Viime yönä sain jo hyvin nukuttua, vaikka heräilin useamman kerran yössä tarkkailemaan tilannetta. Joka kerta sekä emä ja pennut joko nukkuivat tai söivät tyytyväisinä! Tästä onnellisena tämä raportti. Jatkoa seuraa pian kuvien kera, kunhan pääsemme säännölliseen rytmiin.

Niin, näitäkin ehdin yöllä pohdiskella: mitenkäs ne pennut ovat aikoinaan selvinneet, kun emä saattoi mennä aitan alle piiloon synnyttämään, sudet lähtevät edelleenkin laumasta yksin synnyttämään muualle tai miljoonat koirat synnyttävät jopa kadulle tietyissä maissa, joissa paljon hylättyjä kulkukoiria? Vahvat yksilöt varmasti selvisivät, heikoimmat ei - luonto teki valinnan! Terveet ja elinvoimaiset jatkoivat sukua.


Ensi kerralla toivottavasti enemmän kuvia ja vähemmän juttua 😋

7.11.2019

SYNNYTYSVALMISTELUJA

Kävimme tiistaina hakemasssa Vonnelle asiaan kuuluvan toisen herpes-rokotteen eläinlääkäriltä. Koska Vonne on minun silmiini vaikuttanut melko tuhdilta eikä UÄ-tutkimus tunnetusti kerro koko totuutta, pyysin otettavaksi myös röntgenkuvan (tiineyden 54. pvä). Toisaalta, jokin aika sitten kuulin eräältä eläinlääkäriltä, että röntgenkään ole aina 100%:n varma, mutta tähän kuvaan on nyt luottaminen. Tällä kertaa muistin jopa pyytää kuvan itselleni ;) Vonnen 1. ultran perusteella arveltiin pentuja olevan ensin kolme, sitten löydettiin vielä yksi ja toinenkin, joka oli vähän epävarmaa, mutta viiteen pentuun kuitenkin päädyttiin, joten vähän tämäkin jäi "kaivertamaan". Siispä halusin tällä kertaa varmistua, jotta ei tule yllätyksiä.

Ja kyllähän tässä rtg-kuvassa neljä luurankoa ja päitä yhdessä mytäkässä näyttää näkyvän. Pentujen hyvinvointi tarkistettiin vielä uudelleen myös ultralla - ja vahvat sydänäänet tukivat ja vastasivat kuvaa. Vonnen paino oli lisääntynyt nyt  2.6 kiloa (kaikki tiivistä massaa, ei turhaa lihomista), ja eläinlääkärin mukaan on vielä n. viikko/vajaa viikko aikaa synnytykseen (päinvastoin kuin ehdin jo kuvitella Vonnen lämmön sahaamisen ja mittaamiseni perusteella...!!!). Hän perusteli tätä sillä, että Vonnen astutus oli tapahtunut melkolailla täsmälleen ovulaation aikaan (proge on tuolloin n. 5-10), jolloin voidaan päätellä synnytyksen tapahtuvan ns. normiajassa -/+ 63 vuorokauden tienoilla, tai ainakin lähempänä tuota aikataulua, kuin kovin paljon aiemmin tai myöhemmin. Tällöin synnytys tapahtuisi keskimäärin ensi viikon  torstaina, jolloin tulee kuluneeksi 63 päivää astutuksesta  (tai  62. - 64. pvä?), tämä jää nähtäväksi. Lämmönmittaus jatkuu..., ja tärkeintä on, että Vonne voi erittäin hyvin, kuin myös pennut tämän perusteella.

Vonne Rtg 5.11.19. A.Murto


Synnytysalmisteluja - vähän uutta ja vähän vanhaa

Tänään päätin laittaa Vonnen rauhallisen synnytystilan kokonaan valmiiksi ja lämpölampun kattoon, jotta voin keskittyä välillä muihinkin asioihin ja/tai pelkästään pentujen syntymän odotteluun. Ensin asensin huoneiden välille lapsiportin (ovikin siinä kyllä on) sekä synnytysnurkkauksen eteen vielä aidan näkösteeksi. Lisäksi näkäsuojaksi tulee vielä sermi, jota en ole vielä laittanut - ei pääse utelias Muske häritsemään emän ja pentujen alkutaipeletta.  Myöhemmin aitaa on helppo muokata jatkopaloilla isommaksi ja siirtää toisaalle, kun pennut jo liikkuvat ja leikkivät, jolloin jo Muske-tätikin pääsee tutustumaan pentuihin.



Lämpölamppu tosiaan lämmittää oikein reippaasti, vaikka säädin sen tehoa puoleen. En myöskään laittanut sitä kovin alas pentulaatikon päälle (vaikka minimikorkeus valmistajan mukaan on 60 cm kohteesta) , jotta ei tule liian kuuma (jatkojohto piti hankkia).  Minulla on olemassa muitakin lämmittimiä, jotka voi kohdentaa suoraan kohteeseen. Sähköllä toimiva patjan lämmitin ja mikrossa lämmitettävät jyvätyynyt ovat hyviä esim. aivan pikkupentujen väliaikaisina lämmönlähteinä (uutuutena pupujussin mahasta paljastuva jyvätyyny 😁) .



Ilmeisesti kissoille tarkoitettu, paksusta, lämpimästä huovasta valmistettu pieni koppa toimii varmasti aluksi hyvin kuljetuslaatikkona myös pikkupennuilla tai esim. silloin, kun emäntä vaihtaa pentulaatikon petivaatteita ja siivoaa. Ja kaiken huippuna - vanha ja erittäin toimiva/hyväksi havaittu vaakani, joka on tällä kertaa saanut liukumattoman karvapeitteen päällensä...., hah-hah (t. Aila, 7 v???).



Normaalit synnytystarvikkeet ovat myös ojennuksessa: pentupäiväkirja (lämmön mitaus, syntymäaika, sukupuoli,  paino + muut havainnot, esim. istukat, vuodot, kuumeilu tmv.), eläinlääkäreiden yhteystiedot, hammaslankaa/steriilit sakset (joita en ole ikinä tarvinnut, emät hoitaneet tehtävänsä hienosti). Toki pitää tarkkailla, että napanuoraa ei nyrsitä liikaa ja tule verenvuotoa/tulehdusta > Betadine desinf. + ster. laput), kumihanskoja, liukastetta, jolle ei ole myöskään ollut aiemmin tarvetta (olen käyttänyt myös lämmönmittauksessa koostumukseltaan juoksevaa, turvallista valkovaseliinia), muutama imulaite (pieni lapsille tarkoitettu kumipullo apteekista, imuletku tai vast.), talouspaperia, roskakori, kumihanskoja, steriilejä ruiskuja, maidonvastiketta, Aptus-pentuboosteria (jossa on nykyisin hyvä annostelutaulukko), kuumemittari, käsidesipyyhkeitä, pikkupyyhkeitä pentujen kuivaamiseen/hieromiseen, Baby suoja-alustoja (ns. kroonikkovaippoja), 1 riekaleeksi revitty puhdas, vanha lakana (jota koiran on kiva möyhiä avautumisvaiheen aikana), paljon erilaisia makuualustoja (karvaisia ja vähän karvattomampia), pari energiajuomatölkkiä, kahvia ja jotain herkullista kätilölle, kellokin on seinällä..., jne., jne. 

Tietenkään ei varmuustoimenpiteinä pidä unohtaa myöskään sitä, että autossa on riittävästi polttoainetta ja puhelin on ladattuna. Rauhallinen odottelu siis jatkuu vielä tovin, kaikki on valmista ja lumityöt rentouttaa - sitä sataa taas reippaasti!

Kotitekoinen energiajuoma synnyttävälle emälle

1 l keitettyä (lämmintä/haaleaa) vettä
1 rkl sokeria (tai hunajaa)
1 tl suolaa
(jotkut lisäävät tähän vielä 1 kananmunan keltuaisen).



11.10.2019

VONNE TODETTU TIINEKSI

Kävimme tänään Vonnen kanssa tiineysultrassa (tiineyden 29. pvä) Pälkäneellä,  Eläinlääkäri Ville Suutari. Heillä on nykyaikaiset, korkealaatuiset ja tarkat laitteet, ja jopa minäkin näin omin silmin pentujen liikkuvan!!! Herkistävä tilanne! Ainakin viisi pentua näkyi (tosin eivät näkyneet yhtä aikaa/samassa kuvassa) aivan selvästi Vonnen seisoessa pöydällä kuten näyttelyssä. Kaikki pennut liikkuivat ja sydänäänet kuuluivat hyvin (EL:n lausunto). Toimenpide ei kestänyt kuin muutaman minuutin. Olipa mukava kokemus kaikkinensa ja tietenkin myös tulos! Täällä on erittäin miellyttävä ja pätevä henkilökunta, rauhallinen ilmapiiri ja siistit, kodikkaat tilat. Eipä ihme, että moni on ottanut tämän eläinklinikan omakseen.

Pentuja odotetaan syntyviksi Vonnelle ja Teddylle n. marraskuun puolessa välissä. Tänä vuonna ei tarvitse todennäköisesti Joulunkaan kanssa mitenkään stressata 😊

Tiineyden merkit näkyvät jo nyt Vonnella hyvin ulospäinkin, ja ruokahalu on valtava. Pikkuhiljaa siirrymme usempaan ruokailukertaan ja penturuokaan, ruuan määrää vähitellen lisäten.

En huomannut pyytää UÄ-kuvaa itselleni, ennen kuin se oli poistettu koneelta - niin tyypillistä minulta! Viimeksi jäivät pokaalitkin hakematta näyttelystä.

Tästä kaikesta innostuneena ja herkistyneenä selailin joitakin vanhoja kuvia pikku Vonnesta, äiti Antjesta ja Muskesta. Yhdessä kuvassa myös meillä 6 kk:n iässä vieraillut Vonnen veli Peetu.

Antje ja pikku Vonne "metsälenkillä"

Pikku Vonne (8 viikkoa) Rajamäen markkinoilla sosaalistumassa puna-asuisen naishenkilön sylissä.

Muske, Vonne ja Antje

Peetu Vonnen luona kylässä (pennut 6 kk). Ei saanut Peetu Vonnea kiinni ;) 

Aamukasteinen pikku Vonne omalla pihalla.

7.10.2019

ONNISTUNUT ASTUTUS




Vonnen astutusuutisten lisäksi innostuin pitämään täällä päiväkirjaa astuttamisesta vähän laajemminkin, koska tähän voi aina tarvittaessa palata, ja aihe saattaa kiinnostaa jotain muutakin.

VONNE 💕 TEDDY 13.9.19

Fb-kaverit jo tietänevätkin, että Vonne (Frisian Gem Chris Chevonne) astutettiin 13.9. komean Teddyn kanssa (Oorbellen Noah) kanssa. Meille tuli jälleen Vonnen kanssa melko kiireinen lähtö uroksen luokse Vonnen kiiman nopean etenemisen vuoksi, mutta onneksi Vonnea voi lukea kuin avointa kirjaa selkeiden "ilmaisujen"  perusteella.  Vauhtia tältä pikkurouvalta ei näytä puuttuvan tässäkään tapauksessa - kuin ei myöskään Teddyltä!


Vonnen juoksut alkoivat perjantaina 6.9., ja progesteroni-arvo oli jo juoksujen 7. päivänä eli seuraavan viikon torstaina 12.9. klo 9 aamulla 3.5 ng/lm. Tuloksen sai n. 10 minuutissa. Eläinlääkäri suositteli astutusta joko samana iltana tai seuraavana päivänä eli perjantaina, koska aiempienkin kokemusten mukaan meillä  oli tiedossa Vonnen nopea sykli. Koska olimme astutuspaikalla Porvoossa perjantai-iltana vasta n. klo 19, progesteroni arvo saattoi olla tuolloin todennäköisesti jo 5 ng/lm tai enemmänkin - ainakin Vonnen käyttäytymisen ja pariskunnan molemminpuolisen kiinnostuneisuuden ja aktiivisuuden perusteella!  (Tuloksen ollessa 2–3 ng/ml, on ovulaatioon aikaa keskimäärin 2 vuorokautta ja tuloksella 3–4 ng/ml keskimäärin 1 vrk. 

Astutuksen jälkeisenä päivänä lauantaina 14.9., Vonne käänteli vielä kotona Muskelle jonkin verran harvakseltaan häntäänsä, mutta sunnuntaina 15.9. tämä Musken mielestä jo hieman rasittavakin, useamman päivän kestänyt innostus alkoi selvästi hiipua. Joten ilmeisen oikeaan aikaan tämä pariskunta tapasi toisensa. Eli proge otettiin 7. juoksupäivän aamuna ja astutus oli 8. juoksupäivän iltana.

Ajettuamme Porvooseen ja pysäköityämme astutuspaikan läheiselle parkkipaikalle, alkoi Vonne jo heti autosta hypättyään suorastaan kirkua ja vikistä kärsimättömästi kulkien määrätietoisin askelin oikeaan suuntaan, vaikka emme olleet päässeet vielä varsinaiselle astutuspaikallekaan - ilmeisesti Vonnen nenään tarttui jo kauempaakin kutsuvia viestejä Teddyltä!? Eihän sitä voi tietää muutenkaan tarkalleen mitä koira haistaa tai vaistoaa tällaisissa tilanteissa  - kuten esim.: "Nyt minua viedään astutettavaksi!" 😛.


Päästyämme astutuspaikan aidatulle pihalle, astuminen tapahtui nopeasti pienen leikkipyrähdyksen jälkeen kaikkien odotusten ja oppikirjojen mukaisesti. Tällainen astutustilanne on aina myös suuri ilo omistajille ja kasvattajille!

Voi kuinka kauniisti ja hellästi Teddy katselee Vonnea vielä jälkeenpäinkin 💕!



Vonne ja Teddy (kuva Aila Murto)

FI & SE MVA OORBELLEN NOAH "TEDDY"

Teddy on hyväluonteinen, ystävällinen ja aktiivinen harrastuskoira, jolla on selkeä uroksen leima ja kaunis pää. Teddy kilpailee AGI MEDI2-luokassa. Kauniin turkin alla koiralla on korkeutta 40 cm. Teddyllä on kaksi aiempaa pentuetta (yhteensä 12 pentua). Hampaat ovat OK, ja Teddy on myös tutkitusti sekä von Willebrandt/vwd-vapaa että ENM-vapaa. Kaikki muut Teddyn viralliset terveys, näyttely- ja harrastustulokset löytyvät täältä: KoiraNet Jalotustietojärjestelmä



Oorbellen Noah "Teddy"  (kuva Anne Hirvonen)


Oorbellen Noah "Teddy" (kuva Anne Hirvonen)


FI MVA, SE MVA, EE MVA, LV MVA & HeJW-14 

FRISIAN GEN CHRIS CHEVONNE "Vonne"

Vonne aloitti näyttelyuransa jo 4 kuukauden ikäisenä, jolloin me osallistuimme Hollannin Club Show´n lentäen.  Iloinen, avoin ja sosiaalinen Vonne rakastaa matkustamista kaikilla kulkuvälineillä, uusia kokemuksia- ja paikkoja, ihmisiä, eläimiä, nenätyöskentelyä ja uimista..., ja rakastaisi ehkä myös agilityä käymämme agility-kurssin perusteella, mikäli omistaja olisi pitkäjänteisempi ja osaavampi 😁. Hampaat OK, kuten myös DNA-testatusti VWd- ja ENM vapaa. Korkeus hitusen yli 37 cm. Viralliset terveys- ja näyttelytulokset: KoiraNet Jalostustietojärjestelmä.

Yhdistelmän Vonne/Teddy sukutaulu: KoiraNet



Frisian Gem Chris Chevonne "Vonne" (kuva Aila Murto)

Frisian Gem Chris Chevonne "Vonne" (kuva Aila Murto)


JOSKUS ASTUTUS VOI OLLA MELKEIN RAKETTITIEDETTÄ


Mitään yleispätevää "noin astutusaikaa" tai suositusta ei todellakaan kannata edes samankaan nartun kanssa noudattaa juoksujen aikana - eikä ainakaan verrata omaa koiraansa muiden narttujen käyttäytymiseen tässä suhteessa, sillä progesteronitaso nousee koirilla hyvin yksilöllisesti.  Edellä olevan linkin/Movet laboratoriopalvelut mukaan Vonne olisi ovuloinut suunnilleen astutuspäivänä, jolloin progu olisi ollut oletettavasti noin 3-4, sillä tuloksen ollessa 2-3 ng/ml, on ovulaatioon aikaa keskimäärin 2 vuorokautta ja tuloksella 3-4 ng/ml keskimäärin 1 vrk.

Esimerkiksi stabijllani Muskella astutusajankohta on ollut hyvin erilainen Vonneen verrattuna. Juoksut kestävät Muskella pitkään  (yhteensä melkein kuukauden!), eikä noin kolmeen viikkoon tapahdu vielä mitään näkyvää muutosta. Säännöllisesti otettu, useampikin progesteroniarvo junnaa alhaisena pitkään paikoillaan. Eläinlääkärin mukaan Muske on narttu, jonka progesteroni nousee tosiaankin hitaasti pitemmän ajan kuluessa, nousten sitten salakavalasti jopa lähes yhdessä vuorokaudessa huippulukemiin (Muskella kerran melkein 20!), jolloin ns. normaaliastuttaminen on jo useimmiten myöhäistä. Tällöin enää keinosiemennys voi tulla kysymykseen, jos tilannetta ei pysty tai voi ennakoida. Tällaiset koirat antavatkin monesti astua tai osoittavat kiinnostusta urokseen vain yhtenä ainoana vuorokautena, kuten Muskenkin kohdalla olen kahdesti todennut.

Vonnessa parasta on ollut se, että koira näyttää tahtotilansa hyvin selvästi kääntäen häntäänsä jatkuvasti sivulle jopa nartulleni Muskelle ajankohdan ollessa oikea. Tällaista käyttäytymistä tietenkin progesteronimääritys vielä tukee. Väliajat (tai kun Muske ei enää siedä moista touhua) Vonne seisoo ulko-oven edessä vinkuen, että "nyt tarttis jo tehdä jotain" - tai yrittää livahtaa lenkillä esim. naapurin pihalle (kuten tälläkin kertaa muutaman kerran), jossa asuu uros  😅

Eräs kokenut kasvattaja sanoi minulle aikoinaan, että hän laskee juoksujen silmin nähtävään alkamisajankohtaan varmuudeksi aina  +2 vuorokautta lisää, koska monesti narttu pitää itsensä niin hyvin puhtaana, että juoksujen alkamista ei heti huomaa. Tämäkin voi olla hyvä ottaa huomioon -ainakin hyvin siistien narttujen kohdalla-  ja varmistaa tilanne progesteronitestillä ensimmäisen kerran suhteellisen aikaisin (7. juoksupäivänä tai heti, kun on nartun juoksut havainnut). 

Aina, kun olen ollut astuttumassa narttujani, olen kerrannut muutamat astutukseen liittyvät faktat luotettavista lähteistä uudelleen, esim. eläinklinikoiden sivustot, tutkimukset ymv. asiantuntijasivustot- tai artikkelit, sillä myös tieto muuttuu nopeasti tai käytänteet/suositukset muuttuvat. Yhtenä tällaisena esimerkkinä Sympaatti eläinklinikan sivusto, jossa kerrotaan koiran astutuksesta seikkaperäisesti, melkolailla selkokielellä.

Ultraäänitutkimus

Aiemmasta käytänteestä (ultra 21. tiineyspäivänä) poiketen monet eläinlääkärit suosittelevat koiran ultraäänitutkimusta tehtäväksi nykyisin n. kuukauden kuluttua astutuksesta (28. - 30. päivänä). He perustelevat tätä sillä, että välttämättä pentuja ei pysty 21. tiineyspäivänä vielä havaitsemaan kyllin luotettavasti mm. siksi, että munasoluja ovuloituu useimpia, jolloin ne voivat olla eri ikäisiä kypsyässään vielä 2-3 vuorokautta ovulaation jälkeen ja säilyessään hedelmöitymiskykyisinä saman ajan. Siittöt elävät hedelmöittämiskykyisinä nartussa 4-7 päivää, joten hyvin on Luonto kaiken suunnitellut! Ultraäänitutkimusta kuitenkin suositellaan n. 30. päivänä jotta koiraa ei tulisi turhaan lihotettua ylimääräisillä aterioilla, mikäli kysymyksessä onkin esim. valeraskaus.

Hellyydenkipeyttä, ruokahalun kasvua, nisien kasvamista, kropan hienoista muuttumista/täyttymistä/pinkeyttä jne. - vai näkeekö ihminen sitä mitä haluaakin nähdä? Onhan kauneuskin katsojan silmissä..., mutta kohta me sen tiedämme, sillä Vonnelle on varattu tiineysultra perjantaiksi, 11.9., jolloin on Vonnen 29. tiineyspäivä.




11.10.2018

Koira, jolle ei koskaan tapahdu mitään

Musken kohdalla otsikko pitänee jossain määrin paikkansa, mutta tänään Muske kävi elämänsä ensimmäisen kerran hammaskiven poistossa (Muske täyttää  kesäkuussa 10 v.). Tähän asti olemme pärjänneet kotikonstein. Musken hampaita on harjattu säännöllisesti (muutaman kerran viikossa lisäksi sähköhammasharjaa käyttäen), joten hampaissa ei ole ollut juurikaan hammaskiveä. Musken ikenet näyttivät nyt kuitenkin jotenkin turvonneilta ja yhdessä hampaassa vaikutti olevan "tummempi kohta", joten katsoin aiheelliseksi hoidattaa hampaat perusteellisesti.

Eläinlääkärillä Muske valloitti jälleen kaikki - sehän rakastaa eläinlääkäreitä, niiden asiakkaita ja kaikkia klinikoita! Ja jälleen kerran -hieman ylpeyttä ja iloa tuntien- tämäkin eläinlääkäri ihmetteli Musken hyvää kuntoa sekä iloista, ystävällistä ja nuorekasta olemusta ottaen huomioon koiran iän. Kerroin eläinlääkärille, että koira on tosiaan ollut hyvin terve kaikin puolin, ja synnyttänyt kaksi isoa pentuettakin. Muutama vuosi sitten Muskelta tyhjennettiin anaalirauhaset, mutta muuten ei ole eläinlääkärissä tarvinnut käydä rokotuskäyntejä lukuun ottamatta.

Muske hoidon jälkeen autossa matkalla kotiin

Eläinlääkärin silmämääräisen tarkastelun mukaan Musken hampaista näki, että niitä oli säännöllisesti harjattu, eli hampaat eivät olleet lainkaan niin huonossa kunnossa kuin kuvittelin, eikä  hammaskiveä ollut eläinlääkärin mukaan kovin paljon.

Muskelle tehtiin kuitenkin hammaskiven poisto sedaatiossa/iv-anestiassa. Hampaat saatiin valkoisiksi ja kiiltäviksi pelkästään ulträänilaitteella puhdistamalla ja hiontatahnalla kiillottamalla, muuta ei tarvittu. Muskella ei todettu myöskään esim. ientulehdusta tai mitään muutakaan hammassairautta, ja kaikki hampaat ovat edelleen tallella suorassa rivissä. Havaitsemani ikenien "turvotus" muutaman sivuhampaan kohdalla johtui eläinlääkärin mukaan siitä, että iän mukana ikenillä on taipumus jonkin verran laskeutua. Tämä on myös rotukohtaista, ja tiedän, että joillakin koirilla näin voi tapahtua jo hyvin nuorena. Klinikan käytänteen mukaisesti hampaat röntgenkuvattiin ennen hoitoa ja Vonnelle tehtiin ns. hammaskartta, jotta saatiin kokonaiskuva hampaista myös mahdollisia tulevaisuuden hoitoja varten. Myöskään röntgenkuvien perusteella hampaissa ei näkynyt mitään poikkeavaa - olipa hyvä uutinen!

Vonne hämillään - mikä Muskella on hätänä?

Aamuisesta hammashoidosta on nyt kulunut jo aikaa, ja Muske on palautunut ennalleen sekä syönyt, juonut ja ulkoillut normaalisti. Useamman tunnin ajan koira oli kuitenkin unelias ja tokkurainen hoidon jälkeen. Tullessamme puolen päivän jälkeen kotiin, Muske retkahti heti olohuoneen lattialle nukkumaan.  Laitoin sille villapeiton päälle, koska koira tuntui kylmältä, ja koirat, kuten ihmisetkin, ovatkin usein hieman viluisia anestesian jälkeen. Muskea ei ole myöskään aiemmin ns. nukutettu, joten seurasin sitä tarkoin, kuten Vonnekin! Vonne oli hyvin huolissaan Muskesta useamman tunnin ajan eikä halunnut poistua lainkaan Musken vierestä, vaan kävi usein haistelemassa ja nuolemassa Muskea. Välillä se tuli vikisten kertomaan minulle, että "siellä se edelleen makaa liikkumattomana peiton alla, mitä meidän pitäisi sille tehdä?" Vasta sen jälkeen, kun nostin Musken sängylle nukkumaan, Vonne rauhoittui itsekin päiväunille.

Vielä melkein unessa
Neljän tunnin iltapäiväunet sängyssä piristivät :) 


Säännöllinen hammashoito kannattaa aloittaa aivan pikkupennusta asti!


Jotta koiran hampaat pysyisivät kunnossa aikuisuuteen ja mieluiten tietenkin vanhuuten asti, pentu tulee totuttaa säännölliseen, päivittäiseen hampaiden hoitoon, jotta voidaan ajoissa ehkäistä ja todeta peruuttamattomat vauriot. Hampaiden puhdistamisen ohella koiralla voi tarvittaessa käyttää erilaisia suuhygieniatuotteita. Päivittäinen pureskeleminen on hyväksi; joko koiralle sopiva puruluu, pureskeltava ruoka tai esim. ydinluu (mikäli koiran vatsa kestää luita eikä ole vaaraa siitä, että se saa liian isoja, teräviä paloja kurkkuunsa). Pennun/koiran pureskellessa luita sitä ei saa jättää yksin tai vartioimatta em. syystä.  Jatkuva, grooninen ientulehdus voi aiheuttaa vakavien suusairauksien lisäksi monia muita vakavia sairauksia, koska suun bakteerit leviävät herkästi verenkierron mukana kaikkialle elimistöön, esim. maksaan, munuaisiin tai sydänlihaksiin/sydänläppiin. Monilla eläinlääkäreiden sivustoilla kerrotaan hammassairauksista, niiden enneltaehkäisemisestä ja hoidosta sekä hoidon puutteen vaikutuksista muualle elimistöön.



25.7.2018

AMAREN PENNUT SAANEET UUDET, MUKAVAT OMISTAJAT!

Amaren pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa omistajiensa kanssa.  Liinu jäi syntymäkotiinsa Amaren ja Fiian kaveriksi ja omistajiensa iloksi. Tämä "sähinkäinen" on sähäkkä ja aikaansaava tyttö, joka on jo näyttänyt oman tahtonsa jopa joillekin rauhallisemmille veljilleenkin 😁

Toivotamme kaikille pennun omistajille hauskaa loppukesää (joskin hieman viileämpää...?), mukavaa yhdessäoloa uuden perheenjäsenen kanssa ja kaikkea hyvää myös jatkossa! Muistattehan, että mikäli eteen tulee mitä tahansa kysyttävää tai haluatte muuten voin kertoa kuulumisia, voitte milloin tahansa olla yhteydessä pentueen kasvattajiin/Amaren omistajiin Terttuun ja Juha-Pekkaan, kuin myös minuun rodun ja Amaren kasvattajana 😊 

Tässä nämä suloiset mustapäät sitten ovat omistajiensa kanssa. Ensimmäinen pentu lähti uuteen kotiinsa n. 7½ viikon ikäisenä, muut n. 8 viikon ikäisinä. Koirien yksittäiset kuvat on ottanut Mikko Ahti ©  ja oikein iloiset ja onnellisen näköiset "perhepotretit" JP Koskela ©.    

LIINU (Frisian Gem Amares Firecracker)


Liinu (Frisian Gem Amares Firecracker)

Fiia, Amare ja Liinu

AKU  (Frisian Gem Amares Fireball), Mikkeli


Aku  lähdössä kotiin :)

Aku (Frisian Gem Amares Fireball)


PEPE (Frisian Gem Amares Firestar), Helsinki


Pepe (Frisian Gem Amares Firestar)

Pepe lähdössä kotiin :)


BÖRJE (Frisian Gem Amares Firefly), Tampere


Börje (Frisian Gem Amares Firefly)

Börje lähdössä kotiin :) 


SILJA (Frisian Gem Amares Firekiss), Ilmajoki


Silja (Frisian Gem Amares Firekiss)

Silja lähdössä kotiin :)


LILY (Frisian Gem Amares Fireflower), Helsinki


Lily (Frisian Gem Amares Fireflower)

Lily lähdössä kotiin :)


WINSKI  (Frisian Gem Amares Firewings), Kirkkonummi


Winski lähdössä kotiin :) 

Winski (Frisian Gem Amares Firewings)