All pictures copyright by Frisian Gem unless mentioned otherwise

22.10.2020

KUVIA LEON´ISTA JA VÄHÄN MUUTAKIN JUTTUA

Tuonne omille Fb-sivuilleni jo laitoinkin muutaman kuvan Leonin retkestä omistajineen Kolilla. Mutta ihania kuvia tuli muutama vielä lisää julkaistaviksi 😊! Täällä minunkin tulee seurattua pentueen kehittymistä systemaattisemmin ja niihin on helppo aina palata. Joten vielä muutama ihana kuva Leonin ja Moonan sekä sukulaisten retkestä Kolilla sekä kaupunkiretkestä Joensuussa.

Alla olevaan kuvaan liittyy mielenkiintoinen video, jossa Leon suhtautuu ensin epäluuloisesti puiston penkillä istuvaan hirvitykseen, jossa penkillä oli tarkoitus ottaa kuva Leonista ja tuosta hirvityksestä. Videosta huomaa, että omistajan/ohjaajan pysyessä rauhallisena ja rentona, koira palautuu hyvin nopeasti ja lähtee reippaasti seuraamaan ohjaajaa. Eli koira luottaa omistajaansa, jota se pitää johtajana. Monesti onkin todettu kooikerin olevan ns. signaaliherkkä rotu, ts. se vaistoaa hyvin herkästi mm. omistajansa tunnetilan, esim. omistajan ollessa epävarma, hermostunut tai vastaavasti iloinen, itsevarma, rauhallinen jne. Edellä sanottu pätee toki muihinkin rotuihin. Moonan mukaan Leon on päässyt kaikkialle hänen mukaansa mihin vaan koiran mukaan voi ottaa, ja Leon onkin Moonan mielestä tosi reipas reissukoira. Ja tämähän on tärkeä osa sitä sosiaalistamista 😀

Alla oleva lainaus sivustolta Hankikoira.fi 

"Nartuilla ”mörköikä” ilmenee ensimmäisten juoksujen aikoihin ja kestää n. 4 kuukautta ensimmäisestä juoksuajasta eteenpäin. Urokset tulevat sukukypsäksi n. 8–9 kuukauden iässä. Muutokset urospennun luonteessa eivät ole välttämättä yhtä voimakkaita kuin narttujen, mutta saattavat uroksilla kestää jopa 18 kuukauden ikään. Mörköikään kuuluva liiallinen reagointi jää pois, kun pahin hormonimyllerrys lakkaa."

Kannattaa tutustua koiran murrosiän vaiheisiin em. linkistä - vielä se ei ole välttämättä ohi, vaikka Vonnen ja Teddyn ihana -ja mielestäni erittäin tasapainoinen pentue täyttääkin marraskuun 14. pvä jo yhden vuoden! Karlakin oli unohtanut ensimmäisessä näyttelyssään suureksi hämmästykseni ihan kaiken mitä se oli oppinut vierellä kulkemisesta, seuraamisesta ymv. eikä vähiten siksi, että sillä oli ensimmäiset juoksut meneillään, jolloin hajut ja muut asiat kiinnostivat enemmän kuin omistaja ja omistajan hartaat toiveet näyttelykehässä! 😁

Kaikki kuvat: Moona Hiltunen

Leon uuden ystävänsä kanssa Joensuussa puiston penkillä, ja mitä sitä ennen tapahtui (video) 😀


Leon Joensuussa uuden ystävänsä kanssa

Toivottavasti mainitsemani pieni videon pätkä näkyy (Google vaati varmistuksia, koska jaoin sen toisesta s-postiosoitteestani), eikä Moona pahastu sen julkaisemisesta, koska pidän tämän videon perusteella Leonilla olevan erittäin hyvä palautumiskyky ja kiinteä/hyvä yhteys omistajaansa/ohjaajaansa:



KUVIA KOLIN RETKELTÄ















16.10.2020

SYYS-LOKAKUUN KUULUMISIA


LEON ON MUUTTANUT KUOPIOON

Kuvat: Moona Hiltunen. Kiitos kuvista! 😍



Karlan veli Leon (Frisian Gem Georges Ross Leopold) on muuttanut omistajansa kanssa Etelä-Pohjanmaalta Kuopioon asumaan. Perheellä on siellä myös kesänviettopaikka. Kuvat on otettu n. kuukausi sitten, mutta omien myynti- ja muuttokiireiden vuoksi terveiset tulevat tänne nyt valitettavasti vähän viiveellä. Omistajan mukaan Leon on suhtautunut oikein hyvin muuttoon ja saanut jo uusia koirakavereitakin kuin myös tutustunut koirapuistoon 😊 Leonin veli Eetu (Frisian Gem Georges Massen Seamus) on myös kuopiolainen, joten toedennäköisesti veljekset tapaavatkin toisensa jossain vaiheessa.  Alla olevissa kuvissa komea Leon nauttii Kuopion Neulamäen uusista lenkkipoluista ja upeista näköaloista. 






UUDET TUULET PUHALTAVAT

Kiirettä on todellakin pidellyt syys-lokakuun vaihteen tienoilla, ja pikkasen jatkuu vielä, jotta kaikki käytännön asiat tulee hoidettua ja tavarat löytävät oikean paikan muuton jälkeen. Kuten moni tietää, muutimme Kangasalalta Vihtiin - moderni/uusi rivitalon päätyasunto vaihtui kodikkaaseen, kivasti täysin remontoituun ja hyvin hoidettuun perinteiseen paritalokotiin Vihdin Ojakkalassa, joka koti on myös n. 20 neliötä isompi kuin edellinen, eli sopivampi "nelihenkiselle perheelle". Kaiken kaikkiaan jälleen melkoinen prosessi kokonaisuudessaan, joten tuskin muuttohaluja ihan lähitulevaisuudessa tulee, eikä vähiten siksi, että koti/asuinpaikka on alusta asti tuntunut omalta joka suhteessa. Ei ole tarvetta muuttaa mihinkään!

Koirat ovat sopeutuneet muutokseen erittäin hyvin - ottivat heti uuden kodin ja uudet lenkkimaastot omikseen 😊😊😊 Lähistöllä on myös erittäin paljon eläinlääkäriasemia, koirapalveluja ymv., ja eläinlääkäriin ainakin Karla pääsee pian tutustumaan 1-vuotis rokotusten yhteydessä.  Täytynee katsoa Karlalle myös jotain muuta aktiviteettiä koronan jatkaessa edelleen menoaan, kuten koulutusta, kavereita ym. toimintaa, jotta se ei aivan taannu näinä korona-aikoina. Vihdin Nummelassa (eli aivan lähellä) asuu myös jo Nurmijärvellä asumisestani asti tuttu, Vonnen ja minun kaveri Inka, jolloin Inka teki Vonnelle tassuhuollot jo pikkupennusta asti. Kävimme aikoinaan myös yhdessä joissakin näyttelyissä. Siispä myös Inkaa tapaamaan jälleen viimeistään kuukauden sisällä Karlan ja Vonnen kanssa! Musken tassuthuollot olen tehnyt aina itse Musken nukkuessa tyytyväisenä koko toimituksen ajan 😂



Kuvan uudesta kodistamme nappasin eli kuvasin uudestaan äsken asuntoesitteestä, joten se on sen vuoksi hieman  epäselvä. Kuvan on ottanut VIVA Kiinteistövälitys. Olikin erittäin mukava ja ammattitaitoinen välittäjä myös ostajan eli minun suuntaani; ts. piti myös minuun paljon yhteyttä ja informoi monista asioista.



Olen erittäin tyytyväinen muutokseen, ja myös koirat vaikuttavat olevan samaa mieltä! Saamme elää ns. maaseudun rauhassa, mutta kaikki palvelut löytyvät kuitenkin lähietäisyydeltä. Tieverkostot on hyvät ja tuntuu, että lähes mihin tahansa on kohtuullinen matka. Nyt ei siis enää mene n.  6 tuntia yhteensä matkoihin, mikäli käy esimerkiksi Jouluna lähiomaisten haudoilla Helsingissä ja Espoossa. Olemme kuitenkin jo ehtineet vierailla muutaman kerran muuton jälkeen myös Kangasalla, jossa varmasti tulemme käymään myös säännöllisesti jatkossakin!

Kuva: Wikipedia



16.9.2020

EDDIE LÄHETTÄÄ KUVATERVEISIÄ!

Eilen sain Elinalta ja Tomilta aivan upeita kuvia Karlan yhdestä veljestä, EDDIESTÄ (Frisian Gem Georges Enyon Vennor)! Kuvat on ottanut E. Koivisto. Eddiestä on tullut todella komea poika, vaikka ikää ei ole vielä kuin 10 kuukautta! Olen näkevinäni kuvissa myös jotain Karlaa, mutta eihän se ole ihme, sillä jo pentujen synnyttyä ihmettelin sitä, kuinka ihmeen samannäköisiä- ja tyyppisiä kaikki 4 pentua voivatkaan olla!!! Vaikka pentue ei ollut kovin iso, oli aivan pakko laittaa niille jossain vaiheessa eriväriset silkkinauhat kaulaan! Eläinlääkärilläkin todettiin mikrosiruja laitettaessa, ettei niitä muutoin erottaisi millään!

Paljon kiitoksia kuvista! Saamani iloiset uutiset hienojen kuvien kera todella piristivät muuttolaatikoiden keskellä, kiitos siitä! 😍. Tänään päätin  rohkeasti kurkistaa ensimmäisen kerran ulkovarastoon...😱😆, joka on sinänsä ihan oma, iso projektinsa!


EDDIE 10 kk (photos/copy E. Koivisto)







15.9.2020

KARLAN ENSIMMÄINEN NÄYTTELY

Karlan ensimmäinen virallinen koiranäyttely oli 30.8.2020 Riihimäellä. Ihan ei mennyt näyttely nappiin, joka johtui monesta syystä. Koko päivän satoi (ulkonäyttelyissä ei saa sataa 😆), Karlalla oli elämänsä ensimmäiset juoksut meneillään ja vieläpä ns. parhaat päivät juoksujen kestettyä jo noin 2 viikkoa. Tässä mielessä, eli juoksujen pituuden suhteen, Karla on tai näyttäisi olevan kuin Muske. Vonnellahan juoksut eivät kestä pitkään, ja jo 7. päivänä juoksujen alkamisesta alkaa Vonnella jo olla kiire, jos aikoo miehelään mennä!

Kuvia en ottanut näyttelyssä yhtään, vaan kiirehdin takaisin kotiin siivoamaan (Muskella ja Vonnella karvanlähtöaika), koska illalla oli taas tulossa asunnon katsojia (asuntoni oli myynnissä). Ja taisi minua pikkasen harmittaakin, koska Karla sai näyttelyssä laatuarvostelun EH, joten luikahdin vähin äänin kotimatkalle Karlan kanssa. Ehkä omistajakaan ei ollut parhaimmillaan kiivaan asunnnon myyntirumpan keskellä. Kamerakin jäi kotiin, mutta laitan tähän väliin joitakin tänään napattuja kuvia Muskesta, Vonnesta ja Karlasta.

Tässä näyttelyarvostelu kokonaisuudessaan (tuomari Helin Tenson, Viro/Suomi): "Hieman kookas ja raskas. Kaunis pää ja oikea-asentoiset korvat korvakoruineen. Pitkä, luisu lantio. Alaskiinnittynyt häntä. Niukat etukulmaukset. Hyvät takakulmaukset. Runko vielä kehitysvaiheessa. Hyvä turkki ja kirkas väri. Riittävä askelpituus." Laatuarvostelu: EH


Yllä olevassa kuvassa äiti ja tytär, Vonne ja Karla tänään kuvattuina

No niin, tässä tulee sitten "seli-seli -osuus": Eli emäntä ei ilmeisesti ollut parhaimmillaan asuntorumpan/myynnin ja uuden asunnon etsimisen ja oston takia, eikä myöskään Karla juoksujen tärppipäivinä - Karlaa kiinnosti kovasti kehästä juuri poistuneiden uroskooikereiden hajut, ja nenä viisti maata, vaikka olemme harjoitelleet kehäkäyttäytymistä paljon. Eihän siinä nuuskiessa mitenkään etukulmauksetkaan näy. Muutoin Karla oli kehässä ja sen ulkopuolella OK, mutta ajatukset oli ihan jossain muussa kuin esiintymisessä tällä kertaa.

Karla vaikutti kehässä tosiaan hieman kookkaalta, vaikka sen sekäkorkeus ei ole kuitenkaan mitenkään "ylimitoitettu". Monesti mitattu Karlan säkä on n. 38½-39.  Äitinsä Vonnen säkä on n. 37-37½, Vonnen äiti Antje oli n. 38 ja Antjen äiti Finja n. 36 cm. Eli eroavaisuuksia koon suhteen rodussa esiintyy. Kaikki Karlan kilpakumppanit Riihimäellä sattuivat olemaan pienehköjä narttuja, muistaakseni joku kertoikin narttunsa olevan 35-36 cm. Siihen nähden Karla oli kyllä poikkeus, ja se pisti varmasti tuomarin silmään.

Stabij-Musken säkä on 52 cm, ja onhan siinä sentään eroa suhteessa Karlaan - kuten kuvasta näkyy! Pieneltähän tuo Karla jopa näyttää Musken rinnalla, eikä se vaikuta poikkeavan suurelta äitinsäkään rinnalla 😏 Kooikerin rotumääritelmää tutkaillessa huomaa, että rodussa on eroavaisuuksia niin koossa kuin muillakin osa-alueilla: Kooikerhondje, rotumääritelmä

Tänään otettu kuva myöskin Muskesta ja Karlasta; toinen on 52 cm ja toinen n. 38,5-39. Muske on isohko narttu, mutta kuitenkin "sopivan kokoinen" rotumääritelmän mukaisesti. Alla vielä pari kuvaa Muskesta ja Vonnesta.




Muutto lähestyy 

Parin viikon kuluttua muutamme pesueen kanssa Tampereen kupeesta Kangasalta uuteen kotiin! Läysimme tosi kivan paritalokodin Vihdin Ojakkalasta. Sitä ja uusia metsä- ja järvilenkkejä sekä muita seikkailuja odotellessa 💖 Ja ehkä me vielä näyttelyynkin mennään Karlan kanssa 💪😋

Lopuksi vielä Karlan "alaskiinnittynyt" häntä (tuomarin mukaan - eipä mene ainakaan kippuraan selän päälle 😁) sekä Muske, Vonne ja Musken tytär Tesla vm. kotipihan reunamilla tänään: 




NALA 11.7.2012 - 31.7.2020

Jokin aika sitten sain Ninalta Lahdesta surullisia uutisia. Musken tytär ensimmäisestä pentueesta Nala (Frisian Gem Donias Dideke) menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 8 vuoden ikäisenä 31.7.2020. Nala alkoi oireilla vain paria viikkoa ennen kuolemaansa, jolloin Nala vietiin eläinlääkärille tutkittavaksi. Tutkittuaan Nalan eläinlääkäri suositteli eutanasiaa nopeasti edenneiden syöpäkasvainten vuoksi. Tämä tuli erittäin suurena sokkina koko perheelle, kuin myös minulle. Lämmin osanottoni koko perheelle!  💗💗💗💗

Kaikki alla olevat kuvat Nalasta: Niina Ihantola



Yllä oleva kuva on Nalan viimeiseltä mökkiretkeltä, jolloin perhe ei osannut vielä millään lailla aavistaa Nalan todellista tilannetta. Kuvassa Nala katsoo kaukaisuuteen, kohti taivaanrantaa... 💗


Nina kirjoitti minulle kauniisti Nalasta surun keskellä: 

"Nala oli meille perheenjäsen ja sen luonne oli ihanan rauhallinen, kärsivällinen sekä pohdiskeleva. Nalalla oli omat lempijuttunsa sekä huumorintajua. Hän rakasti saunomista, soutuveneilyä, palloja joka muodossa ja lunta. Lapsemme olivat Nalalle kaikki kaikessa. Kokonaisuudessaan aivan ihana koira :-)"


Lisää kuvateksti








Nalan muistolle



 

13.8.2020

KOIRIEN KUULUMISIA JÄLLEEN

 

Karla kavereineen Taidokas-kurssilla (Kaikki kuvat: A.Murto)


Karla aloitti viime lauantaina Koirapalvelu Taidokas-kurssin nimeltä "Vilkkaat teinit" Kangasalla. Kaikki osallistujat olivat suunnilleen saman ikäisiä, n. 9-10 kk. Huomenna, eli 14.8. Karlakin täyttää jo 9 kuukautta - aika on mennyt kuin siivillä! Kuvassa Karla oikealla ohjaajan kanssa (kaksi muuta koirakkoa ei ehtinyt tähän kuvaan), ja sulavasti ja rennosti se näyttää lähtevän vieraankin ohjattavaksi - ei tule äiskää ikävä 😅. Hienosti Karla jaksoi myös keskittyä ja suhtautua muihin koiriin ja ihmisiin! Kurssilla harjoiteltiinkin mm. rauhoittumista ja ohittamista, mikä onkin tärkeää vilkkaille teineille, jotta ne tottuvat siihen, että aina toisen koiran kohdatessa ei leikitä tai muutoin reagoida mitenkään. Kurssi jatkuu taas lauantaina loistavan ohjaajan johdolla.


Pois lähtiessämme meitä kohtasi iloinen yllätys, kun tapasimme ihanan sosiaalisen ja leikkisän Vikke-kooikerin sekä Sarin. Vikke oli menossa nose-work - kurssille Sarin kanssa. Harmi, kun emme ehtineet pidempään rupatella, mutta ehkä taas ensi kerralla tapaamme peräkkäisten kurssien välillä. Kiireessä ja koirien iloisen tapaamisen johdosta kuvat ei menneet ihan nappiin, mutta alla muutama kuva Vikkestä ja Karlasta (Kuvat: A.Murto): 






Vonnen kuulumisia


Noin viikko sitten Vonne alkoi äkisti yskiä rajusti. Yskä oli puuskittaista, kovaa/hakkaavaa yskää, jonka jälkeen se oksensi limaa. Yskä kuulosti aivan kennelyskältä eläinlääkärisivuistoilta lukemani kuvausten perusteella, vaikka meillä ei ole koskaan esiintynyt kennelyskää millään koiralla. Lisäksi Vonne ja muut koirat on hiljattain rokotettu, eli maaliskuussa 2020, joka rokote sisältää ymmärtääkseni myös kennel-yskän (Nobivac DHPPI). Sitten Vonnen yskä hävisi muutamaksi päiväksi, mutta toissapäivänä se yski kerran taas uudestaan. Yskimiskohtausten välillä Vonne vaikutti olevan kuin ennenkin; iloinen, leikkisä, innokas ulkoilija jne. -  ja ruoka maistui poikkeuksellisen ahnaasti - tuntui, kuin se olisi halunnut koko ajan syödä! 


Tänään kävimme kuitenkin varmuudeksi kokeneella/osaavalla luottoeläinlääkärillämme Pälkäneellä, vaikka yskimiskohtauksia ei ole pariin päivään tullut. Kokenut eläinlääkäri tutki Vonnen... "Yleistila virkeä, limakalvot vaal.punaiset, palpoitavat imusolmukkeet normaalit, ausk. sydänäänissä ei poikkeavaa, keuhkoäänet puhtaat, yskä ei provosoidu trakeaa painamalla, suussa ei silmämääräisesti poikkeavaa, nielussa limaa, hampaat normaalit." 

Eläinlääkäri kertoi, että muutamia kennelyskätapauksia on vastaanotolla hiljattain ollut, mutta sitten hän kysyi, lenkkeilemmekö paljon metsässä? Ja eihän me paljon muualla lenkkeilläkään kuin metsässä! 😁 Onko siellä kettuja? No niitäkin olemme tavanneet ainakin 5 kertaa, ja yksi istui kirkumassa yhtenä yönä meidän pihan vieressä herättäen minut keskellä yötä. Jokin aika sitten koirat löysivät metsästä myös kuolleen rusakon, joka oli puoliksi syöty. Ilmeisesti kettu oli nauttinut ateriansa ja jättänyt puolet tuonnemmaksi. Vonne on myös aina ollut innokas hajujen perään sekä kaivamaan metsän uumenista "sitä sun tätä" pistäen hyvin näppärästi  todennäköisesti jotain muutakin poskeensa kuin mustikoita. 😆

Koska ei löytynyt mitään syytä muihin epäilyihin ja Vonne on hyväkuntoinen, reipas ja pirteä, eläinlääkäri arveli, että Vonnen oireilu on johtunut joko lievästä kennelyskästä tai pikemminkin mm. kettujen levittämästä keuhkomatotartunnasta, minkä varalta Vonne sai matolääkkeen/yhden tabletin (Milbemax vet) mukaan, mikäli yskä uusiutuu tai jatkuu vielä viikon kuluttua. 

Tulipahan kuitenkin tälle "Punahilkalle" uutta tietoa! Vaikka ei sentään susiin olla törmätty, mutta kettuja ollaan nähty, ja kettutietämys kuitenkin karttui taas piirun verran lisää ketun levittämän rabieksen ja kapin lisäksi!  

 


17.7.2020

KUVIA MELKEIN JUNIORISTA

Tämä neiti on jo niin kehittynyt, että tuskin enää kohta pennuksi voidaan tituleerata, joten Karlan ensimmäinen näyttely tulee todennäköisesti olemaan junioriluokassa , mikäli ei muutoksia jostain syystä taas tule. Mielestäni Karla näyttää tällä hetkellä enemmän juniorilta, kuin pennulta, joten tuskin hakeudumme enää pentuluokkaan (7-9 kk).

Olin aivan unohtaa pentueen 8-kuukautisetapin (joka oli 14.7.), mutta tässä muutama kuva Karlasta eilen 16.7. kuvattuna. Tarkoitus oli tietenkin saada ainakin yksi vähän virallisempi ns. seisontakuva, mutta se osoittautui mahdottomaksi - siinä olisi tarvittu sekä kuvaaja että avustaja.


Karla (Frisian Gem Georges Chesten Demelza) 8 kk. Kuva: A. Murto

Melkein mallikuva, mutta pakko tarkkailla jotain liikkuvaa... (Kuva: A. Murto)

"Sulla toi kuvaaminen kestää, mä hyppään kiveltä just nyt..!" (Kuva: A. Murto)

Karla (Kuva: A. Murto)

Karla (Kuva: A. Murto)
Kennelliiton arvostelukaavio:

Näyttelyn kulku:

https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
Tämä muistin virkistämiseksi 😉 Ja eihän sitä tiedä, jos vaikka Karlan veljet innostuisivat ainakin kokeilumielessä näyttelytunnelman huumaan tutustumista...