|
Pentukuumetta? Finja kolmiviikkoisena |
Frisian Gem Blogi uudistui
Tässä blogissa vanha tuulimyllyteema on otettu uudelleen käyttöön. Ajatus uudesta blogista kypsyi vähitellen pimeiden syysiltojen saapuessa, koska vanhan blogin musta tausta alkoi yhtäkkiä tuntua liian synkältä. Päällimmäisenä syynä oli se, että vanha blogi alkoi olla melkoisen täynnä tekstiä, valokuvia ja muuta rekvisiittaa. Pelkkä mallin muuttaminen toiseen ei oikein enää toiminut, joten oli aika perustaa kokonaan uusi blogi. Samalla otin käyttöön Bloggerin uuden käyttöliittymän, joka vaikuttaa toimivalta.
Kennel Frisian Gem nimeä kantavaa blogia on edelleen mahdollisuus silmäillä verkossa. Tämä blogi on nimeltään Frisian Gem Blogi..., omaperäinen nimen vaihdos:))
Yläpalkin alkujaan värillisen valokuvan olen ottanut toukokuussa 2004 käydessäni tapaamassa ensimmäistä kertaa tuolloin kolmiviikkoista kantanarttuamme Finjaa, Antjen emää, kennel
Zwarte Bellen Hoeve´ssa. Muutin värikuvan kuvankäsittelyohjelmalla ensin "vanhaksi valokuvaksi". Sen jälkeen korostin kohdetta eli tuulimyllyjä ja vaalensin taustaa. Lopuksi säätelin hieman kirkkautta ja kontrastia, jonka jälkeen olinkin luomaani lopputulokseen tyytyväinen. Tuulimyllyt ja hollantilaiset rodut, kooikerhondje ja stabyhoun - mikäpä sen parempi yhdistelmä!
Kun tässä on nyt muisteltu menneitä aikoja vanhoja valokuvia katsellen, liitän tähän hellyyttävän kuvan n. viiden viikon ikäisestä Finjasta. Ehkäpä tässä jonkinlaista orastavaa pentukuumettakin on, koska Antjelle olemme jo sulhoa katselleet sillä silmällä pidemmän aikaa..., ja nyt näyttää lupaavalta. Antje on suunnitelmissa astuttaa tosin vasta loppuvuodesta, joten aiheesta lisää sen tultua ajankohtaiseksi.
Uudesta kamerasta
Uuden kameran hankinnassa pysyin merkille uskolliseni, eli uusi kamerani on
Canon EOS 600D, joka on jo historiaan jäänyttä edeltäjäänsä, mallia EOS 350D huomattavasti monipuolisempi. Samalla tuli hankittua 55-250 mm:n telezoom, joten toivon mukaan saan vihdoinkin edustavampia kuvia myös syksyn odotetuimmista näyttelyistä, Spanieleiden erikoisnäyttelystä sekä Messarista. Uuden kameran käyttö on vielä "testausasteella", mutta tarkoitus on viikonloppuna päästä tallentamaan syksyn upeaa ruskaa ja koiria siinä samalla.
Vanhaa ja arvokasta
Kissmon kuolemasta on tullut kuluneeksi jo n. kahdeksan kuukautta, mutta edelleen tuntuu siltä, että Kissmo on tavalla tai toisella läsnä arjessamme. Sen vuoksi en raaskinut jättää vielä Kissmon kuvaa uudesta blogista pois. Kissmo oli suuri, paljon rakastettu persoona ja merkittävässä roolissa myös Antjen ja Musken elämässä, jotka tässä blogissa pääsääntöisesti kertovat kuulumisiaan emännän suulla. Siispä Kissmon muisto kuvan kera kulkee mukanamme vielä tässäkin blogissa.