All pictures copyright by Frisian Gem unless mentioned otherwise

20.2.2020

RUOKINNASTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Karla 3,5 kk ruokaostoksilla Prisman kauppakeskuksessa/Musti ja Mirri  (Kuva: A.Murto)
Karlan kuivamuona vaihtui toiseen

Muutama päivä sitten avasin keskustelun Fb:n Koohotin-sivustolla kysyäkseni mitä ruokaa kooiker-kasvattajat ja -omistajat ovat syöttäneet koirilleen. Tämä siksi, että olin alkanut epäillä, että sinänsä hyväksi todettu, monien kasvattajien suosima Golden Eagle-kuivamuona ei ehkä sovi Karlalle. Itse olen jo vuosia käyttänyt tätä laadukasta kuivamuonaa koirilleni, ja olen ollut tyytyväinen, kuten koiratkin. Karlakin kyllä söi aina ruuan ahneesti, mutta kakkasi melkein heti perään ison, löysähkön lastin, vaikka ripulia ei ollut. Monesti kävi myös niinkin, että seuraava, yhtä iso "annos" kakattiin noin tunnin kuluttua, ja tätä jatkui pitkiin päivää, ja pian koiralla tuntui olevan taas nälkä. Jos ulosteet ovat näin runsaita, ehtiikö siitä imeytyä mitään koiran hyödynnettäväksi?

Karla tätä kirjoittaessani kuvattuna + jumppapallo ja ärsyttävä-ääninen possu (Kuva A.Murto)

Koohotin-sivustolla käymäni hyvien keskustelujen, kommenttien ja kokemusten perusteilla päädyin vaihtamaan Karlan ruuan Brit Care-penturuokaan tutustuttuani tietenkin myös ensin tuote- ja ravitsemustieteoihin. Ruoka sisältää lohta ja perunaa, ja siihen on lisätty nivelsuoja-aineita, C-vitamiinia ja Omega-3 rasvahappoja. Muitakin hyviä vaihtoehtoja tuli kommenteissa esiin, joita aion myös joskus kokeilla. Brit Care ruoka maistuu Karlalle erinomaisest, ja edellä kerrottu ruuan "nopea kierto" loppui kuin seinään - jopa jo yhden ruoka-annoksen jälkeen!  On se vain uskottava sittenkin, että joku ruoka sopii yhdelle ja toinen toiselle. Jotkut vaihtavat säännöllisesti koirien ruuan ajoittain toiseen, jotkut pitäytyvät samassa ruuassa pidempään.

Näitä asioita pohtiessani muistin jo aikoja sitten kuulemani asiantuntijakommentin, jonka mukaan olisi hyväkin vaihtaa ruokaa ajoittain, koska "yhdessä ruuassa on yhtä ja toisessa toista", jolloin ei tule ainakaan minkäänlaista .pitkäaikaista kuormitusta samasta valmisteesta tai sen aineosista. Jos koira ei ole nirso, vaihtelu virkistää varmsti myös koiraakin.

Suosittelen muillekin kooiker-pentujen omistajille Koohotin-sivustoja Fb:ssa!!! Siellä voi tutustua muihin "koohottimiin", siellä on hyviä keskusteluja, paljon kuvia ja sieltä saa myös hyvää informaatiotota tulevista tapahtumista ymv. - eli kaikkea kooikereihin ja yleensä koiriin liittyvää!

Muske syö edelleen Golden Eagle-ruokaa, mutta Vonnelle ostin kokeeksi myös pussillisen aikuisen koiran Brit Care-ruokaa. Pentueen jälkeen Vonnen turkki on mennyt tosi huonoon kuntoon, jospa ruuan vaihtaminen auttaisi tähänkin.

Vonne kävi tassuhuollossa

Kävimme tänään Vonnen kanssa Mustin ja Mirrin Trimmiksessä huoltamassa tassut. Outin mukaan Vonnella oli kaikki aluskarvatkin lähteneet ja päällimmäinen karva on hyvin ohutta (mustahkoa?) "haituvaa". Eihän tämä mitenkään poikkeuksellista pentueen jälkeen ole etenkin, kun Vonne halusi imettää pentujaan aivan viimeiseen asti, vaikka pennut olivat jo pitkään syöneet kiinteää ruokaa - onneksi Vonne kuitenkin söikin sen mukaisesti isoja annoksia päivittäin. Varmasti menee vielä ainakin puoli vuotta ennen kuin Vonnen turkki on entisellään. Mutta kunto on muuten hyvä ja mieli virkeä, ja olemmekin palanneet pitkiin, päivittäisiin lenkkeihin Musken ja Vonnen kanssa.

Karla aktivoituu Mustissa & Mirrissä  (Kuva: A.Murto)

Vonnen ollessa tassuhuollossa, Karla viihdytti itseään myymälän puolella ihanan henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa. Eikä aika tullut muutenkaan pitkäksi, kun Karlalle järjestettiin lopuksi pientä aktivointihommaa, mistä tämä muutoinkin (minun mielestäni) ns. hajukoiraksi jo osoittautunut tomera tyttö tykkäsi kovasti! Saimme kutsun myös pentuleikkeihin, joka on tiistai-iltaisin.

Karla/Musti ja Mirri (Kuva: A.Murto)

Karlakin tutustui trimmikseen

Karlalla oli  myös ns. tutustumiskäynti trimmikseen Vonnen jälkeen. Minulla oli pääasiassa tavoitteena, että Karla oppisi vieraan käsittelyyn ja seisomaan pöydällä, josta on hyötyä myös tulevia näyttelyitä ajatellen, sillä monet tuomarit katsovat kooikerin pöydällä, ei tosin aina. Hämästyttävän hyvin Karla mukautuikin Outin taitavaan käsittelyyn ja seisoi hienosti paikoillaan. Tassukarvoja ei vielä leikattu - sen aika tulee myöhemmin (viimeistään näyttelyiden alettua), koska jos leikkaamisen aloitaa, niitä täytyy leikata säännöllisesti. Toki kooikerin tassukarvoja tulee leikata, mikäli ne ovat kovin pitkät, mutta Karlalla ei vielä ole pakottavaa tarvetta. Sen sijaan olin varannut mittanauhan taskuuni, ja saimmekin mitattua Karlan säkäkorkeuden hyvin koiran seistessä pöydällä!

Karla (Kuva: A.Murto)

Karlan strategiset mitat 3,5 kuukauden (14 viikkoa) iässä ovat: säkäkorkeus 30-31 cm, paino 6,3 kg. Vonnen mittoja ei tullut aikoinaan kovin usein tarkistettua, mutta nyt tämä alkoi kiinnostaa taas vaihteeksi :) Sain hyviä, suuntaa antavia vinkkejä Karoliinalta, joka on kirjannut tarkoin koiriensa mitat ikäkausittain. Karlan äiti Vonne on aina painanut aikuisena 9,7 kg säkäkorkeuden ollessa 37 cm. Isoäiti Antje oli sensijaan kookkaampi, n. 38,5 cm ja painoi n. 11 kg. Tämän perusteella olettaisin, että Karlasta ei tule ehkä isoäitiään isompi - mutta ehkä suunnilleen saman kokoinen? Aika näyttää! Kaikki pennuthan ovat yksilöitä ja kehittyvät aikuisiksi omaan tahtiinsa, joten vertailu on vain kasvattajan hupia eikä kerro lopullista totuutta 😂 Ja kuten olen aiemminkin todennut, sisarukset eivät ole koskaan saaneet toisiinsa nähden täysin samanlaisia geenejä - jokainen oma yksilönsä!

Lopuksi kauniita muistoja

Muutama kuva Hollannista tuomastani, Karlan äidin äidin äidistä Finjasta (Delfs Finja v.d. Swarte Bellen Hoave) ja Antjesta (Frisian Gem Angenietje Kies). Finja oli pieni kooiker n. 35-36 cm (ehkä jopa allekin) verrattaessa esim. kuvan vierustoveriin Jelleen. Kooikerhondje-kasvatustyöni alkoi v. 2004 syntyneestä Finjasta. Kaunis ja hyväluonteinen Finja synnytti yhden pennun 3.3.2007 eli Karlan äidin äidin Antjen.

Antje "Frisian Gem Angenietje Kies" (Kuva: A. Murto)


Finja kävi Hollannissa tapaamassa kasvattajaa, Margoa sekä Jellen omistajaa Mariskaa, n. vuoden ikäisenä. Alla olevassa kuvassa ensimmäisen kooikerini Kissmon (Dancer´s George-Gismo v.d. Toetesteijn) veli Jelle sekä Finja.


Jelle ja Finja (Kuva: A. Murto)

Finja (Kuva Margo Kleinjan-Matena)

Finja (kuva A. Murto)




15.2.2020

YSTÄVÄNPÄIVÄKUVIA

Karla kuvissa 3 kuukautta ja 1 viikko (Kuva: A.Murto)
Tähän aikaan vuodesta metsässä on sekä valoja että varjoja, kuten Karlankin turkista näkyy.  Päivä päivältä Karlan vauhti kiihtyy, joten tarkkana saa olla, ettei satu pieniä haavereita. Tästä on jo kokemusta Vonnen ollessa suunnilleen saman ikäinen kuin Karla nyt on. Vonne venäytti melko pahoin toisen takajalkansa liian rajuissa leikeissä isokokoisen Musken kanssa riuhuessaan ja törmätessään lopulta puuhun ja lentäen siitä kaaressa maahan. Onneksi siitä selvittiin loppupelissä säikähdyksellä, mutta huonomminkin olisi eläinlääkärin mukaan voinut käydä.

Tämän vuoksi kolmen koiran vapaa ulkoilukin pitää järjestää toistaiseksi parissa, kolmessa erässä päivittäin. Etenkin iloinen, ystävällinen, nuorekas, mutta käänteissään raju ja isokokoinen Muske on vielä liian haastava leikkikaveri näissä maisemissa.  Hyvä puoli tässä on, ettei emännänkään tarvitse huolehtia liikakiloista ravatessaan ulkona, ja hommia riittää muutenkin ;)  Jatkossa otan taas kuvia Muskesta ja Vonnesta - heitä ei ole unohdettu, päinvastoin, vaikka siltä tämä voi näyttää!😆

Karla (Kuva: A.Murto)


Lähimetsämme on haastava, koska se on korkeaa, kallioista maastoa, jossa on lisäksi "railoja" kallioiden välissä, kaatuneita puita ymv., joihin voi törmätä pahastikin. Ja Karla on tässä mielessä kuin äitinsä Vonne; mitä korkammalta pääsee hyppäämään ja mitä kovempaa juoksemaan, sitä hauskempaa!

Karla jäljestää... (Kuva: A.Murto)


Eilen tein taas pienen "nappulajäljen" Karlalle- ja sehän sujui jo melko pitkänkin jäljen tehtyäni hyvin! Kaatona oli pieni, paistettu kanan rintapala. Tänään lähden ostamaan verta, uuden pesusienen ja narua, jotta seuraavalla kerralla pääsemme itse asiaan 😃

Karla (Kuva: A.Murto)


Tässä vielä muutama ystävänpäiväkuva Karlasta - enemmän tai vähemmän onnistuneita, riippuen valotuksista, joita ei tullut tai ehditty juurikaan säädellä. Kuvien avulla on mukava jälkeenpäin katsella Karlan kehitystä aikuseksi kooiker-tytöksi. Eikä näissä kuvissa ole takkiakaan päällä estämässä tarkastelua 😊

Karla kallion kielekkäällä... (Kuva: A.Murto)

Karla (Kuva: A.Murto)



9.2.2020

JO KOLME KUUKAUTTA!

Karla (Frisian Gem Georges Chesten Demelza) 3 kk (kuva: A.Murto)
Aika on mennyt nopeasti - vastahan Vonnen ja Teddyn pennut syntyivät!? 😀 Kuvista huomaa, kuinka nopeasti pentu kehittyy, vaikka vielä pennuilla on paljon matkaa aikuisuuteen. Kuvat on otettu viime lauantaina, jolloin oli satanut pitkästä aikaa lunta, mutta valitettavasti aurinko ei paistanut. Kiva metsälenkki kuitenkin tehtiin Saaran ja Kenain kanssa. Kuvat vähän tehdyn näköisiä ja saman toistoa (makupaloja tarvittiin!!!), koska koirat eivät muutoin pysyneet yhtään paikoillaan verrattuna esim. tämän parivaljakon ensimmäiseen tapaamiseen, jolloin Karlakin oli vielä enemmän paikoillaan pysyvä, pieni pallero isossa metsässä. Ainakin Karlalle tuunaamani villatakki ja upouusi oranssi panta tulee kuvissa hyvin esiteltyä... 😁😁


Karla (Kuva: A.Murto)

Karla ja Kenai (Kuva: A.Murto)

Karla (Kuva: A.Murto)

Saara ja Kenai (Kuva: A.Murto)

Kenai ja Karla sävy sävyyn takeissaan (Kuva: A.Murto)
Karla ja Lio

Viime viikolla meillä oli myös erittäin mukava tapaaminen Anun ja ja valloittavan vauhdikkaan Lio-pojan kanssa Vehmaisten Urheilijat ry:n Kisapirtin upeissa maastoissa. Tämän kuvan julkaisinkin jo omalla nimelläni Fb:ssä, mutta täällä kuva pysyy ikäänkuin paremmassa tallessa myöhäisempää tarkastelua varten.

Karla ja Lio (Kuva: A.Murto)

Ulkoilun jälkeen väsyttää pientä kulkijaa. Karlalla on tapana rahata tähän omaan "pyhättöönsä" monenlaista tavaraa WC-paperirullista lähtien. Nytkin siellä näyttää olevan Vonnen villatakki lämmikkeenä lempilelujen lisäksi. Etualalla oleva karmeaääninen porsas ja kivasti pomppivat huopapallot ovat sen suosikkeja. Kun porsaslelu tuli taloon, luulin aluksi, että nyt joku koirista oksentaa - possun ääni muistuttaa erehdyttävästi äkillistä pahoinvointikohtausta 😝 


PS. Jos joku huomaa ja ihmettelee mitä nuo 2 painavaa, harmaata kivilaattaa tekee häkissä, siihenkin löytyy selitys. Häkki on toistaiseksi olohuoneessa, TV-tason edessä, joiden avoimien hyllyjen kautta pääsee näppärästi kiipeämään ja pureskelemaan TV-johtoja. Painavat kivimurikat pitävät häkin hyvin paikoillaan - huoh! 😂