Kaksi vuotta sitten pennut näyttvät tällaisilta palleroilta ja nyt pennut ovat jo "virallisesti" aikuisia - aika rientää nopeasti! Paljon onnea Amare, Tyyne, Mette, Sani, Capo, Olli, Väpä, Rico ja Torsti!
Osa pennuista onkin jo käynyt virallisissa terveystutkimuksissa, sillä koirien kauppasopimukseen merkitsin "noin" ajankohdaksi +/- 2 vuotta. Ensinnäkin sen vuoksi, että stabyhoun on sekä henkisesti että fyysisesti ns. hitaasti kehittyvä rotu (yksilölliset erot tai tarve toki huomioiden). Toiseksi, muistissani on jo ensimmäisen stabyni ajoilta Kennelliiton virallisten kuvien lausujan näkemys siitä, että isokokoisempia koiria ei ole syytä tutkia kovin aikaisin (mikäli siihen ei ole erityistä tarvetta, esim. koiran sairastuminen), koska kehitys saattaa olla vielä kesken. Kolmanneksi koen että, mahdolliseen jalostuskäyttöön ei ole mielekästä käyttää koiraa ylipäätään kovin nuorena (staby-nartuilla hyvänä ikänä on yleisesti pidetty n. 3 vuotta), sillä esim. monet perinnölliset sairaudet (esim. epilepsia, jotkut sisäelinsairaudet, vaikea allergia jne.) puhkeavat koiralle yleisimmin alle 3-vuotiaana. Tähän näkemykseeni sain lisävahvistusta viime kesänä ollessani Vonnen kanssa Ruotsissa näyttelyssä. Paikalla olleen eläinlääkärin kanssa jutellessani hän totesi, että hänen mielestään olisi viisasta malttaa käyttää koiraa jalostukseen aikaisintaan n. 3-vuotiaana - nimenomaan edellä mainitusta syystä. Keskustelu lähti käyntiin siitä, kun EL kysyi "Aiotko teettää tälle kauniille ja mukavaluonteiselle kooikerille jossain vaiheessa pentueen?" :)
Viralliset terveystutkimukset kaikille Musken jälkeläisille
Kaikilta stabeilta tulee tutkia lonkat (lonkkaniveldysplasia, HD) ja kyynärnivelet ( kyynärniveldysplasia) lonkka- ja kyynärnivelten mahdollisen kasvuhäiriön vuoksi. Tämä käytänne on yleinen kaikissa maissa, joissa stabyhouneja kasvatetaan. Kennelliiton sivuilta löytyy lisätietoa em. tutkimuksista.
Myös silmät tulisi tutkia samassa yhteydessä tai suunnilleen samoihin aikoihin; tutkimus on nopea ja helppo suorittaa. Ongelmallista on kuitenkin se, että virallisia koiran silmien tutkimukseen erikoistuneita eläinlääkäreitä on suhteellisen harvakseltaan. Tästä linkistä lista niistä eläinlääkäreistä paikkakunnittain, joilla on oikeus tehdä virallisia silmätutkimuksia.
Tämä unohtui ensimmäisestä päivityksestä: monilla paikkakunnilla järjestetään kuitenkin koiran silmätutkimuksia edullisesti joukkotarkastuksina, jolloin silmätutkimuksiin erikoistunut eläinlääkäri saapuu paikkakunnalle sovittuna ajankohtana. Kannattaa seurata esim. eläinlääkäriasemien ja SuKoKan tiedotteita tai Facebookin joukkotarkastuspalstoja, joissa tarkastuksista ilmoitellaan.
Miksi koko pentue pitää tutkia?
Koiran jalostus- ja kasvatusmielessä esimerkiksi yksittäisen koiran lonkkaniveltuloksella ei ole yksinään merkitystä kuin ainoastaan tämän kyseisen koiran kannalta. Sen sijaan ns. BLUP-indeksi (Best Linear Unbiased Prediction) antaa jo huomattavasti enemmän tietoa koiran jalostusarvosta. Indeksi lasketaan tilastollisesti, ja esim. koirien lonkkanivelten kasvuhäriön BLUP-indeksit ovat jo saatavissa Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä usealle kymmenelle rodulle. BLUP-indeksiä laskettaessa koiran jalostusarvoon vaikuttavat koiran oman tuloksen lisäksi kaikkien sen sukulaisten tulokset kuten myös ympäristötekijät (mm. kuvan ottaja, koiran ikä, sukupuoli ymv. muuttujat). Näin saadaan koiran perinnöllinen taso kyseisessä ominaisuudessa esille. Eli yksittäisen koiran tulos (ns. fenotyyppitulos) ei aina kerro totuutta sen jalostusarvosta. Näin ollen esim. koko pentueen tutkiminen antaa enemmän tietoa tietyistä ominaisuuksista kuin yksittäisen koiran tulos, ja se on siten varmempi ja enemmän suuntaa antava - vaikka ei indeksiä vielä laskettaisikaan. Kennelliiton sivuilta voi lukea aiheesta listää.
Puhuttaessa koiran jalostusarvosta laajemmassa mittakaavassa, se ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä "lonkkia tai kyynärpäitä" (vrt. BLUP-indeksi jossain tietyssä ominaisuudessa), vaan jalostusvalinnoissa huomiodaan luonnollisesti myös koiran luonne (joka myös periytyvänä ominaisuutena jää usein aivan liian vähälle huomiolle?!), muut mahdolliset sairaudet suvuissa, käyttöominaisuudet (koe- ja näyttelytulokset), rodunomaisuus ymv. ominaisuudet koirassa, sen vanhemmissa ja sukulaisissa.
Onko sillä väliä kuka koiran tutkii?
Lonkka- ja kyynärniveltutkimukset tulisi mielestäni ehdottomasti tehdä tähän erikoistunut eläinlääkäri (vaikka kaikki laillistetut eläinlääkärit voivat kuvia toki ottaa), eli ortopedi ja/tai kuvantamiseen erikoistunut eläinlääkäri. Tuttu, mukava ja muutoin pätevä yleiseläinlääkäri osaa varmasti myös tutkimukset tehdä, mutta tutkimuksen onnistumisen ja luotettavuuden vuoksi koira tulee omien kokemusteni mukaan tutkituttaa kokeneella koiran luusto- ja nivelsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä! Yleiseläinlääkäri on saattanut tehdä tutkimuksia silloin tällöin/muutaman kerran kuukaudessa tai vuodessa, mutta kokenut ortopedi saattaa tehdä jopa 100 tutkimusta kuukaudessa, jolloin osaaminen ja ammattitaito on luonnollisesti kehittynyt työtä tehtäessä. Lopputulokseen vaikuttaa ensisijaisesti koiran luuston senhetkinen tilanne, mutta myös muita muuttujia, kuten kuvaaja, koiran ikä, ja koiran oikeaoppinen asento kuvaushetkellä. Koira rauhoitetaan kuvausta varten, joten sen tulee olla syömättä tietyn ajan ennen kuvausta. Tarkemmat ohjeet saat eläinlääkäriltä varatessasi kuvausajan. Kuvausaikaa varatessasi mainitse, että kysymyksessä on viralliset tutkimukset. Lopullisen lausunnon kuvista antaa Kennelliiton eläinlääkäri.
Viralliset tutkimukset mahdollisesti jalostuskäyttöön suunnitelluille jälkeläisille, käyttö- tai harrastuskoirille, tai koirille, jotka ovat mahdollisesti oirehtineet aiemmin
Valitettavasti kaikilla koiraroduilla on enemmän tai vähemmän perinnöllisiä sairauksia, joita kasvattajat luonnollisesti pyrkivät välttämään. Valitettavasti myös uusia sairauksia koirista löydetään jatkuvasti lisää. Stabyhoun on kuitenkin vielä suhteellisen perusterve rotu, mutta esim. joitakin yksittäisiä selkä (esim. spondyloosi, välimuotoinen lanne-ristinikama) - tai silmälöydöksiä on tullut esille aiempien terveystulosten (lonkat, kyynärpäät) lisäksi. FSCF:n sivuille on koottu hyvin tietoa rodun terveydestä ja rodulla esiintyvistä sairauksista.
Edellä kirjoitetun perusteella koen tarpeelliseksi, että jalostukäyttöön suunnitelluille stabyille tehtäisiin seuraavat tutkimukset:
- lonkka- ja kyynärnivelkuvaus sekä samassa yhteydessä selän kuvaus
- silmätutkimus
- CDS (Cerebral Dysfunction Disorder)-testi
Monesti selkäongelmat eivät välttämättä näy "päälle päin" tai ne saaattavat näkyä esim. siten, että koira aristaa jalkaa tai ontuu. Niin jalostuskoirille kuin myös harrastus-/työkoirille (esim. agility) selän tutkiminen on aiheellista joko jalostus- tai ennaltaehkäisevässä mielessä.
Luonnollisesti mikäli koira on kipuillut, syy tulee selvittää, joka syy voi olla myös selässä. Kyynärnivelten terveys on varsinkin kookkaammalle rodulle merkittävää, koska koiran painosta n. 65% asettuu nimenomaan etujalkojen varaan. Sen sijaan mikäli koiralla on esim. C:n lonkat (ilman nivelrikkoa!) se ei ole yksinään este jalostuskäytöllä eikä esim. metsästysharrastukselle. Kyynärnivelten ja selkäsairauksien osalta jalostuskäyttöön hyväksytään stabyt myös tietyin kriteerein (esim. kyynärät max 1), mutta tuolloin on tietenkin selvitettävä, ettei sama ongelma kertaannu vahvasti nartun ja/tai uroksen vanhemmissa ja niiden suvuissa, etenkään molempien vanhempien suvuissa.
Kiitos kaikille koiran terveystutkimuksista, josta saamme arvokasta tietoa rodun, pentueen ja mahdollisesti tulevien jalostuskoirien terveydestä! Kuvantamistulokset ja silmätutkimustulokset tulevat näkyville Kennelliiton jalotustietojärjestelmään, mutta mielelläni kuulen niistä (ja kaikista tuloksista) jo aiemminkin! Mikäli on kysyttävää, otathan yhteyttä!
Toivon, että kaikki (jotka eivät ole vielä koiraansa tutkituttaneet) teettäisivät tutkimukset lähiviikkojen sisällä, jotta koirat olisivat tutkimushetkellä suunnilleen saman ikäisiä (ikä on myös eräs "muuttuja")!
