Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt - Teddy Bears´ Picnic

Vanha lastenlaulu tuli tänään mieleeni ollessani Jonnan, Antjen ja pentujen kanssa ensimmäisellä metsäretkellä Nurmijärvellä. Soittelin tätä vanhaa lastenlaulua vinyylilevyltä poikiemme ollessa pieniä, tykkäsivät kovasti :) Retken tarkoituksena oli tutustuttaa pennut uuteen ympäristöön, joka poikkeaisi tutustusta nurmikkopihasta. Samalla pennut tutustuivat uuteen ihmiseen ja saivat lisää kokemusta autossa matkustamisesta, joka meni tälläkin kertaa hyvin (n. 60 km edestakaisin).

Olin oikein ylpeä pennuista, jotka suhtautuivat todella uteliaasti ja innostuneesti kaikkeen uuteen aivan kuin vanhat tekijät!? Mistään rasittavasta lenkistä ei ollut kysymys (kävelimme vain lyhyen matkan autolta metsikköön). Pennut saivat nuuhkia hajuja, marjoja, keppejä, loikkia puskien ja risukoiden yli ja leikkiä keskenään pehmeässä sammalikossa. Vonne innostui oikein kaivamaan syvää kuoppaa sammalikkoon. Tämä on aina ollut myös Antjen harrastus; kuopasta löytyy lopulta mielenkiintoisia ötököitä ja ainakin metsähiirten hajuja, ellei sitten koko hiirtä, kuten Antjelle usein suureksi ilokseen käy :) Kaikki oli uutta ja ihmeellistä! Erään tuntemani ortopedin mukaan pentujen tulisi saada liikkua paljon vapaana (ja myös aikuisten koirien!) vaihtelevassa maastossa omaan tahtiinsa iän/kehitystason mukaisesti. Kumpuileva, mutta pehmeä maasto on erittäin hyväksi lihasten, luuston ja nivelten terveelle kehittymiselle ja koiran mielen vireydelle.  

Antje hoivaa pentujaan edelleen hellästi ja leikkii niiden kanssa paljon, niin myös tänään metsässä. Saavuttuamme kotiin, Antje löysi jostain ison puruluun (luultavasti Musken piilottama). Pennut olivat silloin kanssani keittiössä. Antje halusi välttämättä mennä tyhjään pentuhuoneeseen puruluun kanssa. Kun avasin oven, Antje kantoi puruluuta kuin saalista ja piilotti sen lopulta pennuille syötäväksi pentulaatikon peiton alle!? Aika vaikuttavaa katseltavaa, kooikereista löytyy vielä alkukantaisia vaistoja.

Suuri kiitos Jonnalle avusta! Vaikka pentuja on vain kolme, niiden juostessa eri suuntiin "pyydystäminen" olisi ollut vaikeaa. Ja sainpahan otettua muistoksi muutaman kuvan sillä aikaa, kun Jonna piti pentuja silmällä. Kuvissa pennut 7.2 viikon ikäisiä.

Antje and Arthur

Antje shows to Vonne where the best blueberries found :)

Jonna oli pennuista aivan ihana tuttavuus! Arthur antoi herrasmiehenä Jonnalle pusun ja hupparin nauhojakin piti maistella:

Jonna and pups from left: Peetu, Arthur and Vonne

Friends Arthur and Jonna

I like you Jonna!

Jonna and pups from left: Arthur, Peetu and Vonne

Metsässä oli mukava leikkiä ja telmiä:

From left: Vonne and Peetu

Vonne enjoys endearments

Arthur: "Look at me, I have found something interesting!"

Left: Arthur and Peetu are playing on the soft  moss

Vonne is ready to go home :)

In front of pic: Peetu

Jos metsään haluat mennä sä nyt, sä takuulla yllätyt. Kauko Käyhkö/Kipparikvartetti 1953. Suomalaiset sanat Aune Haarla. Alkuperäinen sävellys Teddy Bears´Picnic John Walter Bratton v. 1907 (Wikipedia.org).

Kas pienet karhut vekkulit on

Nyt käyneet suureen joukkiohon.

On päivä teddykarhujen villin retken.

Vain kiltit iloiset karhut saa

Noin retkellä temmeltää,

Saa herkut makeat maiskuttaa

Ja leikkiä ryöstäjää.

Nyt nää ei muut kuin metsien puut,

Käy kuurupiiloon hunajasuut.

On päivä teddykarhujen villin retken.

Retket pienten karhujen niin pörröturkkien

On hauskoja kerrassaan

Karhun hippaa kurkkien käyn alta oksain

Hiljaa katsomaan.

Hurjat nallet teutaroi niin että tanner soi,

On olo niin huoleton.

Vaan kello kuusi isät ja äidit vie nallet

Nukkumaan, ja uupuneet pikkukarhut on.

On teddykarhujen retki tää, (2x)

Jos metsään haluat mennä nyt,

Saat varoen tehdä sen.

On siellä kekkerit villityt,

Ja töminä tassujen.

Kas pienet karhut vekkulit on,

Nyt käyneet suureen joukkiohon.

On päivä teddykarhujen villin retken.