Muutamaan "arvokkaampaan" vaatteeseen tai kenkiin vuokrasin hälyttimen, kuten esim. lähes käyttämättömään/uudehkoon pitkään untuvatakkiin. Heti seuraavana aamuna joku henkilökuntaan kuuluva nainen soitti minulle ja kertoi, että eräs asiakas haluaa ostaa untuvatakin, mutta pienempään hintaan mitä takista pyysin. Suostuin tarjoukseen. Eilen hakiessani kaikki myymättömät vaatteet ja kengät pois ja tarkistaessani saldon kotona, ei untuvatakkia kuitenkaan näkynyt saamassani tilitystositteessa. Jokaisessa vaatteessa oli tarralappu, jonka numeron perusteella olin luetteloinut vaatteet kotona ns. tarkistuslistaan (numerot vastasivat toisiaan), joten kirjanpito oli helppoa. Eli untuvatakkini oli ilmeisesti "siirtynyt väärään pöytään" tai suoraan ovesta ulos - vaikka siinä oli hälytin??? Tämän lisäksi puuttui tilitys 5 muusta tuotteesta, eli todennäköisesti nekin oli varastettu!!! Untuvatakki jäi kuitenkin arvoitukseksi, koska oletin sen ilman muuta myydyksi minulle soittaneen naisen/kirpputorin henkilön toimesta siitä hinnasta, mitä puhelimessa olimme sopineet.
Tyhmyydestä sakotetaan, ja minun olisi tietenkin sunnuntaina pitänyt paikan päällä tarkistaa, että minulle maksettiin jokaisesta myydystä vaatteesta. Sunnuntaina paikka oli kuitenkin ääriään myöten täynnä ihmisiä, ja kassoilla oli pitkät jonot. Minulla oli Vonne mukana eikä ilmanvaihto oikein toiminut pölyisessä, täpötäydessä hallissa, joten en viitsinyt jäädä kassoille toistamiseen odottamaan, vaan lähdin kiireesti kotiin siistittyäni pöydän ja saatuani rahat. Vasta kotona minulle selvisi, että osa vaatteista oli todellakin (mitä ilmeisemmin) varastettu. Viedessäni vaatteita myytäväksi ensimmäisenä päivänä, eräs toinen myyjä sanoikin minulle, että "tänne ei kannata tuoda mitään liian hyvää, arvokasta tai esim. merkkivaatteita". Olisi pitänyt ymmärtää vihjeestä! Toivottavasti vaatteet kuitenkin menivät todelliseen tarpeeseen. En usko saavani niitä takaisin, vaikka lähtisin sinne uudestaan niitä etsimään tai asiaa selvittelemään.
Tämä jäi ehdottomasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi kokeiluksi mitä tulee ns. itsepalvelukirpputoreihin. Jos vielä kirpputorille menen, tulee sen olla sellainen, jossa voin itse myydä tuotteet suoraan ostajille. Näin ostaja saa lisää tietoa vaatteen historiasta, ja jo myyjän peroonallisuuskin vaikuttaa - kuin myös toisin päin. Kirpputorikaupalla en uskonutkaan rikastuvani, ja olisin valmis antamaan vaatteen ilmaiseksikin, jos se sillä hetkellä tuntuisi oikealta ratkaisulta oiken ihmisen kohdalla. Tällainen tilanne ja paikka voisi syntyä esim. aurinkoisena kevät- tai kesäaamuna Helsingin Hietanimen eli Hietsun kirpputorilla, josta minulla on vuosien takaa hyviä kokemuksia. Tästä itsepalvelukirpputorista minulle jäi epämääräinen, tunkkainen ja jotenkin luihu ja varsin epäluotettava kokemus. Varmasti hyvää bisnestä joillekin :)
Vonnelle esiteltiin lemmikkieläinliike Halikatissa harmaapapukaijaa, mutta tyttö näytti kiinnostavan enemmän joku muu eläin tai asia kaupassa :)
Vonne at pet shop Halikatti |
Vaikka edellä kuvatun tappion lisäksi ajoinkin kirppikselle tilaani siivoamaan joka- tai joka toinen päivä (66 km yhteensä/päivä), oli asiassa jotain hyvääkin. Kirppikselle olivat koiratkin tervetulleita (niitä olikin siellä aina muutamia joka päivä), ja Vonnekin viihtyi siellä kolmena päivänä pöytää siivoamassa jopa niin hyvin, että lopulta minun oli pistettävä se jäähylle sen jälkeen, kun se alkoi myös "siirtämään tavaroita, etenkin kenkiä, vääriin pöytiin". Eräs lapsi kiljaisi yhtenä päivänä äidilleen Vonnen tavattuaan, että "ostetaan meille tuo lelukoira!", joten Vonne sai kaupan päälle tästä kaikesta paljon uusia kokemuksia ihmisvilinässä. Lisäksi lähistöllä on iso koirapuisto (oma aitaus isoille ja pienille koirille) sekä tuttu lemmikkieläinliike, joissa tuli myös vierailtua Vonnen kanssa kirpputoripäivinä.
Vonne pantiin kirppiksellä pahvilaatikkoon jäähylle siivouksen ajaksi:
Vonne at flea market (in the box; she wanted to play shoes/things of other salespersons) |
Tällä hetkellä Antjen pennut Arthur, Peetu ja Vonne ovat 15-viikkoisia. Tämän viikon lopulla Vonne rokotetaan toisen kerran (ja ilmeisesti rabies vielä erikseen...). Samalla Vonne saa lemmikkieläinpassin. Itse kävin viime viikolla Helsingin poliisiasemalla Pasilassa viemessä uuden passihakemuksen vanhentuneen passin tilalle. Passin pitäisi saapua lähimpään (mikä sekään ei ole meillä kovin lähellä) R-kioskiin 1 - 1½ viikon kuluessa.
Muutama kuva Antjesta, Muskesta ja Vonnesta kuluneelta viikolta
Antje on kadottanut kaiken karvansa pentujen jälkeen, ja häntäkin on olematon. Muskella sen sijaan karvaa on liikaakin, taidan ottaa Furminaattorin kokeiluun :) Kuvista(kin) huomaa, että Antjen ja Vonnen turkin väri tulee olemaan sävyltään erilainen, mikä ei sinänsä ole ihmeellistä; kooikereilla voi edelleenkin olla hyvin erilaisia turkin värityksiä.
Muske and Vonne at swamp lake |
Always playing - Antje and Vonne |
Vonne: "Yes, something to eat - again!! |
Vonne and Antje |
Vonne and mother Antje on the same track |
Vonne 15 weeks |
Viimeisimmät kuvat Vonnesta ja Muskesta (otettu 6.10.2013)
Jotkut kuvat onnistuvat joskus, mutta täydellistä ei olekaan (miksi Vonnen korvan piti kääntyä nurinpäin?).
Kind and friendly Muske in the garden |
Beauty face Muske |
Vonne 15 weeks |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti