Iloisia uutisia!

Kuten aikaisemmasta postauksesta voi todennäköisesti päätellä, meille on tosiaan odotettavissa stabyhoun-pentue huhtikuun puolessa välissä! Asiaan kuuluu, että käymme Musken kanssa ultrassa kuulemassa lisää tietoa 16.3.2015.

Aina ei mene kuitenkaan kuin Dromsössä. Musken juoksuja saimme tällä kertaa odotella luultua huomattavasti pidempään. Odotellessa Yodan omistaja oli varannut ulkomaan matkan, joka osui harmittavasti juuri oletettavissa olevaan astutusajankohtaan! Matka oli hänelle tärkeä eikä sitä voinut astutuksen vuoksi perua. He ehtivät käydä meillä vain kerran matkalla Turkuun, jossa Yoda tulisi olemaan hoidossa omistajan ulkomaanmatkan ajan. Tuolloin lauantaina ajankohta oli kuitenkin liian varhainen, vaikka pientä leikintynkää oikeaan suuntaan oli jo odotettavissa.

Koska pregesteroni arvo ennen ko. viikonloppua oli vielä alhainen (2.6), meillä oli suunnitelmissa käydä uudelleen proge-mittauksessa maanantaina. Olin jo varautunut kaikin tavoin lähteväni Musken kanssa töiden jälkeen Turkuun Yodaa tapamaan sen jälkeen, kun proge-arvot olisivat tiedossani maanantaina, mutta toisin kävi! Arvo oli noussut parissa päivässä 2.6:sta jopa 22.1:een! Tämä oli eläinlääkärinkin mukaan todella nopeaa etenemistä! Hän arveli maanantaina, että se olisi (keskivertotapauksissakin) voinut olla noin 15. Turkuun asti tässä tapauksessa ei enää kannattanut lähteä etenkään, kun uros oli hoidossa vieraassa paikassa ilman omistajan läsnäoloa. Sen sijaan toisen uroksen löytäminen nopeasti ja lähempää oli nyt enemmän kuin tarpeen. Vaikka proge-arvo oli niinkin suuri kuin 22.1, eläinlääkärin mukaan ovulaatio oli kuitenkin tapahtunut edellisenä päivänä, sunnuntaina. Tämän perusteella pentuja voi siis kaikesta huolimatta kaikella todennäköisyydellä odottaa :) Kaikki tapahtui tällä kertaa Musken kohdalla vain tavattoman nopeasti verrattuna aikaisempiin juoksuihin. Maanantain jälkeen (eli kahden viikon jälkeen) myös vuoto alkoi Muskella hiipua, kun juoksut (tai vuoto) ovat aiemmin kestäneet pitkään, jopa 3-4(5) viikkoa!!! Eli koskaan ei voi tässä projektissa luottaa kuin faktoihin, ja yksilöllisiä eroja esiintyy kuin myös yksilön sisäisiä eroja!

Onneksi kaikkien stabyharrastajien "emo", hyvä ystävä ja aina valmis auttamaan, Kati Kettunen (Kennel Coastal Stars) tuli apuun soittaessani hänelle "masentuneena" ja kertoessani kuinka oli käynyt. Hän kertoi, että meitä aivan lähellä, Hyvinkäällä asuva kasvattinsa, Kaisa Perttalan koira "Hitti" on juuri hiljattain terveystutkittu ja todettu kaikilta osin terveeksi, joten voisin kysyä Kaisalta suostumusta käyttää tätä urosta Muskelle. Sukutaulujen tarkastelu osoitti, että koirat sopivat erittäin hyvin toisilleen sukusiitos-%:kin ollessa 0,00, mikä on myös tärkeää näinkin pieneen populaatioon ja harvinaisempaan rotuun nähden.  Hitti (Coastal Stars Boogy-Woogy Jurre Jr) on nuori uros, joka osoittautui erittäin hyväluonteiseksi, ystävälliseksi ja avoimeksi pojaksi, Hitti on saanut myös komean ja tasapainoisen ulkomuodon, unohtamatta kaunista päätä (joka sattuu myös Muskella olevan "meriitti"). Niinpä Musken toisen pentueen isäksi valikoitui Hitti!

Hitti on osoittautunut myös erittäin hyväksi harrastuskoiraksi, jonka kanssa harrastetaan mm. doboa ja tokoa näyttelyiden ohella. Ehkäpä juuri dobo on osasyynä (perimän lisäksi!) Hittin erinomaiselle lihaskunnolle:

Video dobo-harrastuksesta:

Ehkä kaikella oli "jokin tarkoitus"??? Henkilökohtaisesti yhdistelmä Hitti ja Muske on sitä, mitä olen toivonut, niin rodun terveyden, monimuotoisuuden kuin ilmiasunkin kannalta! Ja vielä eräs Kaisan kanssa saamamme sivullisen kommentti, "onpa komea uros ja kaunis narttu". Kiitos myös Kaisalle mukavasta ja hyvästä yhteistyöstä tässä ad hock-tilanteessa, joka poikkesi varmaankin meidän kaikkien osalta siitä, mitä olimme etukäteen suunnitelleet tai ajatelleet.

Hittistä tuli juniorivoittaja Messukeskuksen Voittaja-näyttelyssä joulukuuussa 2014!

Hitti (Coastal Stars Boogy-Woogy Jurre JR)
Junior Winner 2014

Hitti tulee kahden Hollannin tuontikoiran pentueesta, äitinä Kati Kettusen omistama Ragna (Ragna Rosebud Fan Fryske Komof) ja isänä Senda (Jurre v.´t.  Hondsraf), omistaja Anna Suominen-Hautala, Kennel Twisted Nonstop´s .

Odotettavissa olevan pentueen sukutaulu täältä.

Koska Muskella on jo 10 pentua edellisestä pentueesta vuodelta 2012, tämä pentue on suunniteltu Musken toiseksi ja viimeiseksi pentueeksi.  Tästä syystä olin ihan oikeasti todella harmissani niin Musken kuin joidenkin Musken pentuja jo odottavien mukavien ihmisten puolesta siinä vaiheessa, kun kuulin maanantain proge-arvosta ja siitä, että tilanne oli "luisumassa käsistä" mm. Yodan omistajan ulkomaanmatkan ja korkeiden proge-arvojen vuoksi.  Muske täyttää kesällä jo 6 vuotta - aika menee nopeasti etenkin, jos seuraavat juoksut tulevat taas 10 kk:n kuluttua! "Tässäkö tämä nyt sitten oli?" -  oli ensimmäinen ajatukseni, joka tuli mieleen. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin parammaksi kuin hyväksi Katin ja Kaisan ansiosta!

Jos narttupentuja syntyy useimpia, toivon löytäväni yhdelle lupaavalle narttupennulle harrastavan, yhteistyökykyisen sijoituskodin erikoisesti tästä yhdistelmästä. Mitä tarkoittaa koiran sijoittaminen? Lisää koiran sijoittamisesta perheeseen täältä.

Kotisivuillani on vielä tältä osin väärää tietoa liittyen urokseen ja suunnitelmien etenemiseen. Olen lähettänyt päivityksen kotisivujeni tekijälle/ylläpitäjälle kuluneella viikolla, mutta hän on tällä hetkellä valitettavasti hyvin kiireinen. Ehkä aikaisintaan ensi viikolla saan kotisivuni päivitettyä ajan tasalle. Siksi katsoin parhaaksi kertoa uutisia vähän laajemmin myös täällä, sillä on ikävää pitää muuttunutta tietoa esillä.

Hitti kuvattuna viime vuoden puolella:

Lisää kuvia komeasta Hitti-pojasta tulossa lähiaikoina!

Kooikerkuulumisia

Myös aivan lähiaikoina, 3.3. Antje täyttää jo 8 vuotta! Antje on ensimmmäinen kooikerkasvattini - ja osin siksi ainutlaatuinen-, joka myös on jättänyt kaksi kaunista pentuetta. Toivottavasti kevätaurinko paistaa 3.3., jotta saamme rakkaasta Antjesta kauniita kuvia!

Vonne on viettänyt talviaikaa vähän rauhallisemmin, mutta kuten aiemmin jo kerroinkin, osallistumme pennuille ja kokemattomille koirille (ja omistajille) tarkoitettuun agilitykoulutukseen, joka alkaa myös maaliskuun alussa. Maaliskuussa lähdemme Vonnen kanssa myös kahteen näyttelyyn. Lähdemme 21.3. Jämijärvelle yhdessä Inkan ja cockeri Ansan kanssa (mahdollisesti Inkan ystävä cockerineen lähtee myös mukaan) ja KV-näyttelyyn Turkuun 29.3. Tämän jälkeen tuleekin sitten näyttelytaukoa Musken pentueen synnyttyä huhtikuun puolessa välissä, joten tuolloin on sopiva aika iän ja olosuhteiden vuoksi käydä Vonnen kanssa virallisissa terveystarkastuksissa. Kuvassa Inka ja Vonne:

Viime torstaina kävimme Vonnen kanssa Inkaa tapaamassa koiratrimmaamo Grroomissa Helsingissä; kukaan ei Vonnen mielestä leikkaa hänen kynsiään ja siisti tassuja niin hyvin kuin Inka!!! Inka on Vonnen itseoikeutettu kaveri jo pikkupennusta lähtien, ja tosiaan - tähän kaikkeen kuluu aikaa Inkalta vain n. 5 minuuttia eikä inahdustakaan kuulu Inkan osaavissa käsissä :) Tassukarvat olivatkin talven aikana villiintyneet pahasti, enkä itse osaa niitä siistiä yhtä hyvin kuin ammattilainen sen tekee! Musken ja Antjen tassujen siistiminen minulta kyllä onnistuu, mutta Vonne ei ole unohtanut sitä yhtä ainoaa kertaa, jolloin leikkasin vahingossa hieman liian paljon kynttä ja kynnestä alkoi vuotaa verta... :( Viisas koira tietää kehen luottaa, ja pienelle kooikerilla on norsun muisti :)

Jackpot!!!

Koiramaailmassa ja siellä etenkin tietyissä piireissä progesteroni-arvolla on elämääkin suurempi merkitys. Tänään tuo sana todella pelästytti minut, sillä se oli noussut torstain arvosta 2.6 huippulukemiin ollen tänään peräti 22.1 !!! Loppu hyvin, kaikki hyvin! Lisätietoa aiheesta lähiaikoina :)

Väliaikatietoja

Vielä eilen, lauantaina ei ollut Musken h-hetki, vaikka yritystä oli kovasti - olimme selvästi liian aikaisin liikkeellä. Kaikkina näinä vuosina olen kyllä huomioinut, että Muskella on ns. pitkä periodi, mutta koska oli juoksujen 11.-12. pvä ja viikonloppu edessä, päätimme koettaa onneamme.

Musken hollantilainen kasvattaja kertoi tänään, että Musken äiti on aina astutettu 13-17 päivän välillä, operaatioon on voinut kulua viikkokin. Tiedustelin asiaa, koska monesti tytär noudattelee äidin kaavaa tässä asiassa.  Pentue, josta Muske itse on lähtöisin, sai alkunsa juoksujen 13 ja 15 päivä:) Huomenna Mäntsälään testeihin, sen jälkeen ollaan taas viisaampia. Yksilöllisiä siis ovat..., ja sama koirakin voi käyttäytyä eri tavalla tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa ei tunnu olevan kiirettä - kuten mm. Antjen kohdalla kerran, jolloin proge-arvo oli jo juoksujen 9. pvä jo 15.3! ja Ruotsiin asti piti lähteä. Laivapaikkakin autolle saatiin vasta seuraavaksi aamuksi. Yöllä klo 12 olin perillä Etelä-Ruotsissa (eli se oli oppikirjojen mukaan siis "siinä ja siinä"), mutta kuitenkin pentue aikanaan syntyi. Aina kannattaa kuitenkin huomioida se mahdollisuus, että onko huomannut koiran juoksujen alkamisen ajoissa (jopa "liian" ajoissa) tai sitten myöhemmin. Yleensä juoksut huomataan alkaneeksi ensimmäisestä tipasta lattialla, ellei sitten suorita jokapäiväistä, tarkempaa syyniä, kuten minä Musken kohdalla tein. Eli käytännössä huomasin juoksujen alkamisen hieman etuajassa tai aikaisemmin kuin tavallisesti, ennen varsinaista kunnollista, näkyvää vuotoa. Jatkuu... :)

Tätä en olisi uskonut

Meillä on tällä hetkellä hyvin levottomat ajat Musken ja Vonnen juoksujen vuoksi. Musken juoksut etenevät hitaasti, kuten on ollut odotettavissa. En yhtään ihmettele -aikaisempiin juoksuihin verrattuna- vaikka ns. h-hetki Musken kohdalla olisi n. 16-18- päivän tienoilla juoksujen alkamisesta.

Sen sijaan Vonne käy nyt todella kuumana!  Olemme suorastaan ihmeissämme! Vonnen juoksuthan alkoivat noin kolme päivää ennen Musken juoksuja ja ne noudattelevat todennäköisesti äitinsä Antjen nopeampaa rytmiä, eli parhaat päivät saattavat osua niinkin varhaiseen ajankohtaan kuin 9. päivän tienoille ja siitä eteenpäin. Viikonloppuna tämä "nainen" on vinkunut ja vikissyt päästäkseen ulos joka 3-4 tunnin väliajoin merkkailemaan ja poikia tapaamaan tai niiden hajuja nuuskimaan. Lyhyelläkin lenkillä on pitänyt merkkailla ainakin 6-8 kertaa. Epäilin jo virtsatietulehdusta, mutta ei - Vonne rauhoittuu heti päästessään kertomaan pojille, että MINÄ olin täällä :), -   ja nukkuu sen jälkeen tyytyväisenä muutaman tunnin.

Olen aina ajatellut, että vain urokset vinkuvat ja valittavat narttujen perään, mutta tämä narttu onkin oikein hormoonistara :)  Välillä -kun emme ole olleet huomaavinamme ulko-ovea tuijottavaa, läähättävää, vinkuvaa ja kiimaista Vonnea (koska on ollut ulkona vain pari tuntia aiemmin!!!)- kiljunta ulko-ovella on ollut korvia viiltävää, ja ensimmäiset tipat ovat lurahtaneet eteisen matolle :(. Äitinsä Antje ei ole koskaan käynyt ihan näin kuumana!?

Vonne on paremman puutteessa tarjonnut itseään kovasti sekä Muskelle että Antjelle, saamatta vastarakkautta. Muske on ollut toistaiseksi ihan hölmistynyt tai hämmentynyt ja katsonut meitä kysyvästi hämillään: "Mikähän sille nyt tuli?".  Äitinsä Antje on murahtanut muutaman kerran torjuvasti - "hulluko sinä tosiaan olet???". Ihan tällaista kuumakallesta (etenkään nartusta!) ei ole aikaisempaa kokemusta (huh-huh!!!), joten täytynee vain hyväksyä, että jokainen koira on oma yksilönsä. Vonnen ensimmäinen juoksu oli huomattavasti laimeampi, mutta nyt Vonne ilmeisesti kuvittelee jo ryhtyvänsä tosi toimiin ja olevansa Aikuinen Nainen. Mies on muutaman kerran tässä tilanteessa tuonut esille mielipiteensä "koiraperheessä elämisestä", mutta miehillähän on - kai? - ns.putkiaivot, joten syvällisempi analyysi tämän asian suhteen ei liene tarpeen.

Virallisesti olen ajatellut astuttavani Vonnen vasta n. 2½-3  vuoden ikäisenä, eli aikaisintaan noin vuoden kuluttua. Ulkomaalainen uros on ollut jo pitkään mielessä ja katsottuna. Tämä "valinta" tapahtui Vonnen ollessa vasta 4 kuukauden ikäisenä Hollannin Club Show´ssa, mutta vielä ei ole oikea ajankohta tähän asiaan paneutua lähemmin, koska olen ajatellut teettäväni Vonnelle terveystarkastuksetkin vasta kuluvan kevään aikana, pari kuukautta ennen kahden vuoden ikää. Tästä syystä en ole kutsunut Vonnen pennuista kiinnostuneita vielä kyläilemäänkään -  olen jonkin sortin perfektionisti ja pystyn keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan :) - tässä tapauksessa Muskeen.

Aina pitää olla postauksessa joku kuva tai kuvia, mutta pimeinä talvipäivinä uusia kuvia ei juuri ole tullut otettua :) Tämä kuva on otettu Vonnesta Ristiinan näyttelystä viime kesänä. Omistaja oli ilmeisesti niin jännittynyt näyttelykehässä, että "mopo karkasi käsistä" (ts. omistajalta lipesi talutin hyppysistä), eli Vonne juoksenteli iloisesti ympäri näyttelykehää ihan itsekseen. Tästä kuvasta tuli mieleen kommentti, jonka sain yli 10-12 vuotta sitten eräältä kasvattajalta esittäessäni ensimmäistä kooikeriani Kissmoa näyttelykehässsä (Kissmo ei juurikaan viihtynyt näyttelyissä!):  minun tulisi opetella paremmin esittämään koirani! Mutta kyllähän se näyttää ilman esittämistäkin hyvin sujuvan, jos koira siitä nauttiii  :) :) Kuvan valitsin tähän siksi, että Vonne näyttää suunnilleen tältä tällä hetkellä todella pitkähkön karvattoman kauden jälkeen. Ehdin jo pohtia vaikka mitä, koska Vonne oli niin pitkään huonossa karvassa. Kevään lähestymisellä ja valolla on ilmeisesti vaikutusta niin turkin palautumiseen kuin juoksujen alkamiseenkin.

Vonne in Summer 2014

Mutta mitä muuta en olisi todellakaan uskonut, ainakaan itsestäni? Johtuen osittain siitä, että Vonnella (joka on superenerginen muutenkin) ei ole sydäntalven aikana ollut ilmeisesti riittävästi virikkeitä muutenkaan, ilmoitin Vonnen (ja itseni) Bisquit´in järjestämälle agilitykurssille!

Kurssi alkaa 4.3., jolloin Vonnen juoksut ovat onneksi jo onnellisesti ohitse. Kurssipaikka sijaitsee vain n. 50 metrin päässä meidän kodista (käytännössä ihan naapurissa), joten pitkää matkaakaan ei voinut pitää tekosyynä jättäytyä osallistumatta :) Kurssi on suunnattu pennuille ja aloittelijoille, joten arvelin kynnyksen osallistumiseen olevan meille sopiva - minähän en ole mikään kärsivällisyyden perikuva, joka ominaisuus on todennäköisesti agilityharrastajan perusomianaisuus. Mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu -etenkään, jos koira osoittautuu innostuneeksi ja lajiin sopivaksi? Vakavasti puhuen, kurssi on varmasti ainakin oivallinen lisä koiran kannalta myös pelkästään ihan mukavan yhdessä olon ja perustottelevaisuuden kannalta!

Huomenna, 9.2. kohti Mäntsälää Musken kanssa progu-testeihin! Mielenkiintoista kuulla ajankohtainen tilanne, mutta kuten tässä aiemmin totesin, tuskin vielä mitään kiirettä on Musken suhteen. Terhin (Yodan omistaja) kanssa olemme jo strategian suunnitelleet, ja toivottavasti asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti. Alla oleva kuva Muskesta vuodelta 2012, viikkoa-kahta ennen synnytystä - painoa oli tullut tuolloin jo reippaasti! Lisätietoa nykytilanteesta päivitän säännöllisesti...., tällä hetkella Muske on iloinen (kuten aina - haluaa koko ajan temppuilla ja kerätä huomiota periodin tässä vaiheessa!), ja se on mitä ystävällisin, energisin, joskin hieman "haahuileva", mutta koirista parhain  ja kilteimmistäkin kiltein olento (ottaen huomioon suhtautuminen mm. Vonnen liehittelyrityksiin) - jos ei toisaalta ota huomioon myöskään Musken pikku hiljaa viriävää halukkkuutta kiitää naapuritilojen urosten luokse (tänään pellolla oli jo lähdössä määrätietoisesti kohti mahdollista kohdetta!). Joten remmilenkeillä mennään jatkossa varmuuden vuoksi. Kovasti Muske on hellyyden kipeä - mutta niin ihana, tasapainoinen ja rauhallinen persoona ainakin tällä hetkellä! Muske Mussukka! Tuskin meillä loppupelissä näin seesteistä koiraelämää sähäköiden ja tulisieluisten kooikereiden kanssa olisikaan ilman tasapainottavaa Muskea.

Kuva vuodelta 2012, jolloin Muske oli Mäntsälän eläinlääkäriasemalla (nykyinen Animagi) viimeksi punnittavana - toivossa on hyvä elää :).

Muske in the year 2012

Odotus palkittiin

Vonne aloitti juoksunsa hieman yllättäen 1.2. viime sunnuntaina. Väli edellisiin juoksuihin oli vain kuusi kuukautta. Vonne varmaankin vielä hakee omaa rytmiään kahden muun nartun vanavedessä. Tai sitten siitä on tulossa porukan pomo, joka määrää tahdin ;). Tästä saattoi seurata se, että viimein Muskekin päätti vastata odotteluun aloittaen juoksunsa pari päivää myöhemmin, pian Vonnen jälkeen eli 3.2. Vastaavasti Muskella oli tavallista pidempi väli edellisiin juoksuihin, 10 kk. Maaliskuun 3. päivänä 8-vuotissyntymäpäiviään juhliva Antje ei vielä ole lähtenyt leikkiin mukaan :)

Vielä siis ehtii Vonnen kanssa vaikka näyttelyihinkin pitkähkön tauon jälkeen - ja ennen mahdollista uutta taukoa, jos kaikki menee Musken suhteen suunnitelmien mukaisesti. Pentueen aikana en käy muidenkaan koirien kanssa näyttelyissä. Ilmoitin tänään Vonnen kahteen näyttelyyn maaliskuussa, Jämijärvelle ja Turkuun. Silloin Vonnella on toivon mukaan vielä turkkiakin jäljellä, mutta ei varmaankaan taas kauaa maaliskuun jälkeen, kuten viimeksikin juoksujen jälkeen kävi. Tällä hetkellä Vonnen turkki on hyvässä kunnossa, vaikka häntä ei näytä näin tuuhealta kuin tässä viime kesänä otetussa kuvassa (kuvakin voi valehdella).

Vonne on Summer 2014

Musken kanssa lähdemme progesteroni-testiin maanantaina Mäntsälän Animagiin. Tämä on todennäköisesti hieman liian aikaista, mutta haluan hyvissä ajoin tietää missä mennään. Tämän jälkeen voi olla pari uusintakäyntiä vielä tarpeen. Lähes kaikki eläinlääkäriasemat ovat liittyneet johonkin suureen ketjuun, kuten Animagiin tai Univet´iin. Onneksi tutut, hyvät eläinlääkärit ovat säilyneet pääosin Animagissakin, kuten ELT, lisääntymistieteiden erikoislääkäri, Dipl. ECAR Merja Dahlblom Mäntsälässä, joka osaa asiansa! Myös muu henkilökunta on asiantuntevaa ja mukavaa. Vuonna 2012, kun Merja Dahlblom seurasi Musken progu-arvoja, arvot olivat seuraavat: 8. päivänä juoksujen alkamisesta 0,8,  12. päivänä 2,9 ja 16. päivänä 18,7. Arvon noustessa yli 20, on jo käytännössä myöhäistä antaa luonnon hoitaa asiansa. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää miten samakaan koira käyttäytyy eri kerroilla, ja tällä kertaa voi olla toisin.

Heitä eivät arvot kiinnosta, vaan ihan kokonaan muut asiat. Kuulumisiin :)

Muske

Yoda (Kayoba´s Ideal For Success)

Yksi parhaimmista ja selkokielisemmistä artikkeleista (Koiran lisääntyminen/EL Nina Menna), jonka olen asian tiimoilta lukenut. Koska meillä pentueita on ollut harvakseltaan ja asioilla on taipumus unohtua välivuosina, palaan artikkeliin aina uudelleen. Tietoa koiran lisääntymisestä pennun luovutusikään asti.

Roikkumista

Roikkua voi muuallakin kuin netissä. Viime marraskuussa alkanut roikkumishaaste haastaa roikkumaan  Roikkuminen on mitä ilmeisimmin "istuvalle sukupolvelle" yksinkertainen ja toimiva apu monenlaiseen kipuun (esim. niska, hartiat, selkä, hengitys jne.). Roikkua voi esim. puolapuissa, renkaissa, tangossa, puussa jne. Jos työssään kohtaa esimerkiksi päivittäin paljon ihmissuhdekuormitusta, työ on henkisesti haastavaa ja työpäivät venyvät pitkiksi istuen, voi roikkumisesta olla apua. Roikkuminen voi siis olla myös keino irtautua arjen paineista - eikä sen aina tarvitse olla konkreettisesti "jostain roikkumista" (vaikka meillä onkin roikkumistanko oviaukon yläpuolella!). Mielestäni roikkua voi myös pienten, yksinkertaisten ja mielihyvää tuottavien asioiden parissa  -  etenkin, jos se poikkeaa oleellisesti normaalipäivistä-  ja työstä. Hyvä rentoutumiskeino tämäkin!

Näin roikut muuallakin kuin netissä (jossa minäkin parhaillaan roikun):
https://www.youtube.com/watch?v=FUpv3NawL-c


Tänään päätin jälleen roikkua eli vierailla Hyvinkäällä jo yli 30 vuotta toimineessa Masan kangas ja pala nimisessä kangaskaupassa. Kankaiden lisäksi sieltä saa kaikkea muuta mahdollista ompeluun (tai sisustamiseen) tavalla tai toisella liittyviä tuotteita, kuten esim. eri paksuisia vaahtomuovilevyjä sopivan kokoisiksi leikattuna koiran pentulaatikon patjaksi! Kaupan omistaja, erittäin mukava ja asiantunteva herrasmies neuvoi minulle aikoinaan, miten voin tehdä pennuille kevyet, toimivat pannat pentujen erottamiseksi toisistaan.

Noin 2½ vuotta sitten taisin täällä jo tätä ihmettä, itse tekemiäni pantoja esitelläkin, mutta kertaus on opintojen äiti eikä lapsenmielisyydestä silloin tällöin liene haittaakaan :) Tarvitaan siis hieman kärsivällisyyttä, eri värisiä silkkinauhoja, tarranauhaa ja kangasliimaa. Viimeksi tein pantoja 10 kappaletta x 4, eli ensin vastasyntyneille pennuille ja sen jälkeen muutaman kerran isommat versiot pentujen kasvun tahdissa. Ilman eri värisiä pantoja en olisi pystynyt erottamaan Musken edellisen, melko tasaisesti värittyneen pentueen kymmentä pentua toisistaan.

Musken edellinen pentue (D-pentue) viikon ikäisinä pantoineen 18.7.2012:

Musken juoksut eivät ole vielä alkaneet, mutta nyt eletään jo niitä aikoja, että en näe mitään syytä etteivätkö ne lähiaikoina alkaisi - aivan kuten ennenkin :). Eikä ole koskaan pahitteeksi aloittaa valmisteluja ajoissa... (*naurua*). Silkkipantoja pidin pennuilla luovutusikään asti, vaikka turkkien paksuuntuessa ne jäivät jo lähes piiloon:

Tässä tämän päivän saalis Masan kaupasta (kuvan oppaasta tässä myöhemmin); mukava fleece-peitto pentulaatikkoon (näitä tai peitteitä yleensä ei ole koskaan liikaa!), 11 eri väristä silkkinauhaa, 2 m/väri (ihan näin montaa pentua en sentään toivo!). Silkkinauhamäärä riittää usemmallekin pentueelle, lähinnä nyt Musken ja myös Vonnen tulevalle pentueelle aikanaan (todennäköisesti aikaisintaan v. 2016).

Kuvassa myös päivän iloinen yllätys, joka saapui tänään postissa; VHNK:n (Vereniging Het Nederlandse Kooikerhondje/Diana Striegel) julkaisema opaslehtinen niin kooikerhondje-rodun kasvattajien kuin mahdollisesti myös tarvittaessa esimerkiksi näyttelytuomareiden tueksi. Oppaassa käydään rotumääritelmässä kuvattu rodun tyyppi ja ominaisuudet kohta kohdalta läpi havainnollistamalla sanomaa runsain värikuvin ja selityksin (toivottu tyyppi - "jotain liian vähän tai paljon" jne.), unohtamatta mainita tärkeimpiä ominaisuuksia, terveyttä ja luonnetta.

Englanninkielisen oppaan julkaiseminen kertoo, että rodun alkuperämaassa halutaan VHNK:n toimesta aidosti tukea tämän arvokkaan rodun kasvatustyötä kaikkialla maailmassa niin, että rotu säilyy tulevaisuudessakin terveenä, elinvoimaisena ja tyypiltään rotumääritelmän mukaisena. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Ehkäpä vastaava selvennys rotumääritelmän tulkitsemiseksi ja kasvatustyön tueksi saadaan Hollannin taholta jonakin päivänä myös toiselle upealle, toistaiseksi vielä kotimaansa ulkopuolella suhteellisen tuntemattomalle friisiläiselle rodulle, stabyhounille :).

Thank you VHNK for the explanation booklet of the Breed Standard

 for the Dutch Kooikerhondje!!!   

Kevättä ilmassa

Koska niin moni odottelee ja kyselee Musken kuulumisia, päätin kirjoittaa aiheesta jonkin verran. Mitään ei vieläkään kuulu eikä näy mitä tulee juoksuihin, mutta selviä merkkejä sentään on olemassa! Kävimme n. puolitoista viikkoa sitten uusimassa Musken kennelyskä-rokotteen, jolloin eläinlääkäri totesi yleistutkimuksessa Musken olevan erittäin hyväkuntoinen ja terve, mutta myös kiima oli hänen mukaansa tuloillaan - mitä se sitten päivissä tai viikoissa tarkoittaneekin??? Kuvat Muskesta v. 2012, jolloin se odotti ensimmäistä pentuettaan.

Hiljattain luin ELL Nina Mennan artikkelin, jossa todetaan mm., että "Narttukoirien kiimakierto toimii läpi vuoden, mutta suurimmalla osalla kiimat esiintyvät lopputalvesta ja aikaisin keväällä, harvemmin syksyllä". Tämä on ilmeisesti yhteydessä siihen, että luonnonvaraisten eläinten kohdalla pentujen on ollut kautta aikojen edullisempaa syntyä keväällä tai kesällä, jolloin ruokaa oli parhaiten tarjolla, pennut olivat vahvempia ja niiden elossa pysymisen mahdollisuus luonnon armoilla oli suurempi. Mahdollisesti meille on tulossa jonkinlainen "joukkosessio" lähiaikoina, sillä kaikki koirat (Muske, Antje ja Vonne) merkkailevat ulkoillessa tiuhaan ja nuuskivat kotona toinen toisensa strategisia paikkoja kiinnostuneina :)

Näitä mukavia aikoja muistellessa kuvien kera ja kevättä odotellessa :) Vuonna 2012 Muske suunnitteli avautumisvaiheen aikana synnyttävänsä pihalle. Kuva otettu päivää ennen pentujen syntymää. Pihamme on kokonaan aidattu ja tässä mielessä turvallinen, joten annoin Musken kaikessa rauhassa oleilla pihalla ja keskittyä puuhaan. Lopulta tuli kuitenkin kiire johdatella Muske pentulaatikolle, jonne se sitten jäikin jatkamaan pesän tekoa ja synnyttämään vuorokauden sisällä! Koirilla (etenkin alkukantaisemmilla roduilla) on ilmeisesti vielä paljon samanlaisia vaistoja olemassa, kuin esi-isillään. Ei hassumpi valinta Muskelta tämäkään; todennäköisesti se olisi ollut aukean pihan suojaisin paikka pennuille :)

Toistaiseksi on muutenkin vietetty hiljaiseloa. Tyypillinen tammikuu. Työt ovat alkaneet ja niihin on täytynyt keskittyä kaikella tarmolla. Päivät eivät vielä ole pidentyneet paljoakaan, ja aamuisin jäisin mieluiten nukkumaan pilkkopimeään. Pari flunssaa ja mahatautia eivät ole asiaa tietenkään parantaneet :( Kaamos vaikuttaa lemmikkeihinkin (Koiramme 1-2/2015, 80), jolloin ne eivät ehkä ole niin virkeitä ja innostuneita kuin tavallisesti, ja mm. syövät vähemmän. Keinotekoinen valosaaste häiritsee niiden luontaista vuorokausirytmiä em. artikkelin mukaan. Kun valon kesto ja määrä kevään lähestyessä lisääntyy, alkaa sekä ihmisten että ihmisten kanssa elävien kesyjen eläinten vireystaso nousta. Itsekin olen huomannut, että enää en ole jaksanut tai ehtinyt töiden, pimeyden, lumi- ja vesisateiden, loskan tai pakkasen takia liikkua tarpeeksi enkä ole somessakaan roikkunut enää joka päivä, mikä sinänsä voi olla ihan hyväkin asia. Huomenna lähdemme koirien kanssa taas superpitkälle lenkille, sillä meille päin on luvassa jopa vähän aurinkoakin eikä pitäisi olla kova pakkanenkaan!

Blogiin tulen kuitenkin päivittämään koirien kuulumisia jatkossa taas säännöllisemmin - kevättä on jo selvästi ilmassa joka suhteessa - eikä tästä voi muuta kuin innostua!

Muutama kuva paikasta, jossa vietimme koirien kanssa Uutta Vuotta. Ihana piilopirtti, ja koiratkin viihtyivät hyvin. Ainoa haittapuoli koirien vapaana pitämisen suhteen oli se, että alueella on tunnetusti todella paljon peuroja ym. eläimiä päätellen myös erinäisistä jäljistä lumessa. Peuran jäljet jo tunnistan, mutta löytyi myös pyöreämpiä, isohkoja kissamaisia tassun jälkiä, jotka sekoittivat täysin koirien päät! Olisivatko olleet ilveksen jälkiä?

Muske poseeraa, ja kaverukset "Pilli ja Pulla" eli Vonne ja äitinsä Antje seuraavat tarkkana tapahtumia lasioven takana: