Pentukuvia

Otin Musken pennuista 15.5. yön pimeydessä kuvat pentujen synnyttyä lähinnä itselleni tunnistamista varten, ja kuvien taso oli sen mukainen mitä nyt synnytyksen lomassa, kädet täristen ja silmät ristissä otettujen kuvien voi kuvitella olevan :)

Tässä postauksessa vähän tarkempia kuvia pennuista. Nytkään eivät onnistuneet "studiokuvat", eli yritin aluksi ottaa jokaisesta pennusta samanlaiset kuvat samanlaisella alustalla. Sekin oli mahdotonta, sillä vantterat, eläväiset pennut eivät enää pysyneet paikoillaan, vaan olivat suorastaan "hyppäämässä" sängyn päältä lattialle, jossa niitä yritin kuvata. Joten kuvia on napsittu sieltä täältä. Päätin, että kuvat (etenkään ns. viralliset kuvat) eivät saa olla itseisarvo, vaan kaikki muu, kuten emän ja pentujen hyvinvointi on tärkeämpää. Ennen kaikkea emän hyvinvointi, sillä tässä vaiheessa se miten emä voi, heijastuu suoraan pentuihin ja niiden hyvinvointiin. Kuvia tulen kuitenkin ottamaan pennuista säännöllisesti - niiden kehitystä on niin kiva seurata! Toivon, että niistä on iloa myös pentujen tuleville omistajille, vaikka näistä kuvista ei vielä paljoa osaa sanoa puoleen eikä toiseen.

Two female puppies

Kuvat on otettu eilen ja tänään, jolloin pennut olivat/ovat n. 2 (2½) vuorokauden ikäisiä. Jokaiselle on tullut reippaasti painoa lisää, koska Muskella maitoa tulee hyvin. Äidinmaidon vastiketta ole tarvittu, vaikka sitäkin varmuudeksi hankin. Kaikki ovat erittäin vilkkaita ja vantteria stabyn alkuja. Pentujen turkit ovat myös alkaneet kasvaa -kuten myös kynnet! En muista millään aikaisemmalla pennullani olleen parin päivän ikäisenä näin pitkiä ja vahvoja kynsiä kuin tällä pentueellani! Eräässä koiran synnytyskirjassa neuvotaan mm. leikkaamaann pentujen kynnet ensimmäisen kerran pentujen ollessa parin viikon ikäisiä!? Juttelin tänään puhelimessa erään ystäväni (kasvattaja) kanssa, joka totesi vahvojen kynsien enteilevän vahvaa luustoa. Tämä ei ole hassumpi ajatus - jos näin on?  :) Edessä häämöttää siis hyvinkin pian pentujen kynsien säännöllinen leikkaaminen kerrottuna yhdeksällä :) Yleisesti ottaen, olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen tästä pentueesta.

Pups of two days - and already strong/long nails!?

Pian pentujen syntymän jälkeen laitoin jokaiselle eriväriset silkkinauhat kaulaan. Pienet pannat ovat ehdottoman tarpeellinen apu mustavalkoisten tunnistamisessa mm. punnittaessa pentuja - puhumattakaan pentujen mikrosiruttamisesta, eläinlääkärin tarkastuksesta ja rekisteröinnistä sekä vWd1-testin suorittamisesta jokaiselle pennulle aikanaan!

Näin heidät voi tunnistaa kuvissa näkyvistä nauhoista:

Urokset (5)
vihreä, tumman sininen, vaalaean sininen, kullanvärinen ja turkoosi panta

... front: male with gold ribbon (back: "turquoise male")

... male with dark blue ribbon

... male with turquoise ribbon

... male with light blue ribbon

... male with green ribbon

Nartut (4)
Keltainen, liila, vaalean punainen ja punainen nauha.

... with yellow ribbon

... with pink ribbon

... with red ribbon

... with lilac ribbon

Hups, yksi on joukosta poissa, mutta hänkin löytyi Musken hännän alta:

8 of 9 puppies of  Muske and Hitti (one was hiding)...

... under the tail of mother which is warm place to rest after eating :) 

Emä on kyllä kovilla 9 pennun kanssa. Musken elämä on tällä hetkellä syömistä ja imettämistä, imettämistä ja syömistä. Aluksi Muske suostui lähtemään tarpeilleen vain omalle pihalle, jonka jälkeen oli kiire takaisin pentujen luo. Eilen illalla Muske vaikutti minusta jotenkin voipuneelta ja läähätti enemmän kuin normaalisti (pentuhuoneessa on melko lämmin), joka läähättäminen ei kuitenkaan johtunut mielestäni kuumuudesta, janosta tai nälästä. Mittasin lämmön ja se oli aivan normaali, 38.5.

Musken syötettyä ja hoidettua pennut houkuttelin sen pienelle iltalenkille myöhään illalla. Oli pieni pakkanen ja tiet kuivat. Aluksi Musken kulku oli haparoivaa (aivan kuin olisi hieman heikottanut ja liikkuminen oli kankeaa), mutta pian se innostui liikkumaan, ja teimme lyhyen, rauhallisen lenkin. Voi kuinka Muske nautti! Kotiin tultuamme hieroin vielä Musken, se sai erikoisherkullisen (terveellinen) aterian ja mennessään taas pentujen luokse se vaikutti hyvin tyytyväiseltä. Kun asiaa ajattelee, kyllä jatkuvassa vaakatasossa makaaminen ja pentulaatikossa oleileminen puuduttaa varmasti paljon liikkumaan tottuneen koiran jäsenetkin, ja 9 pennun imettäminen on fyysisestikin raskasta. On myös mahdollista, että Muskella oli eilen jonkinlaisia jälkisupistuksia. Luulen, että tämä oli todennäköisin syy, ja asiaa helpotti liikkuminen. Urhea Muske, joka on osoittautunut jälleen hyväksi, rauhalliseksi ja kärsivälliseksi emäksi, mahdollisista kivuliaista jälkisupistuksista huolimatta.

Muistoihin. Kuva luovutusikäisestä Muskesta Hollannin Frieslandista vuodelta 2009, hieman ennen kotimatkaa Suomeen. Pennun kasvun tahdissa turkin musta osuus laajenee, ja turkkiin tulee useimmiten myös enemmän tai vähemmän pilkkuja (kuten aikuisella Muskella).

Muske (8 weeks) in Friesland 2009

Friesland/Netherlands 2009