MEIDÄN PORUKKA

Karla (Frisian Gem Georges Chesten Demelza) Kuva: Aila Murto
Musti & Mirri

Minun valokuvaaminen jää toistaiseksi arjen kuvaamiseksi. Täytynee todeta, että pientä totuttelemista kolmen koiran kanssa jälleen on, kun yksi on vanha koira, toinen keski-ikäinen ja kolmas vilkas pentu. Näin ollen olen yhdistellyt lenkkejä ja muita menoja koiran tai koirien tarpeiden mukaisesti. Vaihtoehtoisesti menossa mukana on ollut joko 1, 2, 3 koiraa tai ei yhtään koiraa - tilanteen mukaan. Pentutila ja -aitaus on jo aikoja sitten purettu, mutta pieniä järjestelyjä (esim. sähköjohtojen piilotus) on tehty, jotta Karlankin on voinut jättää kotiin joko yksin tai kavereiden kanssa.

Pian 10 viikkoa täyttävän Karlan kanssa erikseen ja yhdessä muiden kanssa on lisäksi parhaillaan menossa  sosiaalistaminen (viikoja 8-14 tai 16 viikkon asti pidetään erittäin tärkeinä tässä mielessä), joka onkin ilokseni hoitunut ainakin toistaiseksi vain positiivisin tuloksin (kannattaa järjestää vain oletettavissa olevia positiivisia kokemuksia, koska asiantuntijoiden mukaan tämän ikäinen pentu tulee muistamaan niin hyvät kuin huonotkin kokemukset koko ikänsä), tästäkin on omaa kokemusta  - pienellä koiranpennulla on niin paljon ihmettelemistä suuressa maailmassa!

Ihmeellinen myrsky uutena kokemuksena

Eilen, noin keskiyöllä ja pilkkopimeässä kävin Karlan kanssa vielä hihnalenkillä kahdestaan, jonka lenkin jälkeen Karla on jo viime aikoina nukkunut hyvin koko yön, eikä aamullakaan ole enää tarvinnut kukon laulun aikaan nousta. Ulkona oli aivan mielettömän kova myrsky, joten seurasin tietenkin Karlan reagointia hieman huolissani, joka olikin aiheellista, koska myrskytuuli suorastaan riepotteli pientä koiraa. Mietin, mahtaako pentu nyt pelästyä outoa, melko kovaa tuulen ulinaa ja myrskyä pimeässä...? Mutta ei, se istahti kyllä hyvin pitkäksi aikaa ihmeissään keskelle tietä ja jäi kuuntelemaan tuulta; pää kääntyi monta kertaa ylös, alas ja sivuille - mutta mitään ei näkynytkään pimeässä eikä kukaan tullut mistään, vaikka jotain kummallista ääntä kuului ja se tuntui ihan pienessä kropassakin??? Lopulta sanoin "mennään" ja se jatkoi topakasti matkaa keskittyen vaihteeksi muiden lajitovereiden jättämiin merkkeihin tai viesteihin. Kokemus tämäkin.

Paluu arkeen

Eilen Vonne käväisi jälleen pitkästä aikaa Kalevan Trimmiksessä (Musti & Mirri) siistiytymässä. Etenkin kynnet olivat jo luvattoman pitkät viikkoihin nähden, koska kynnet ei juuri ole kuluneetkaan pentulaatikossa ja sisätiloissa. Sillä aikaa Muske ja Karla seurustelivat liikkeessä aina niin mukavan henkilökunnan kanssa minun katsellessani myös tukevampaa talutinta Karlalle. Tänne on aina niin kiva tulla - tosi mukava henkilökunta ja taitavat tassuhuoltajat, joista Vonnen suosikki on etenkin Outi, vaikka kyllä Vonne on kaikista muistakin trimmaajista tykännyt. Kuvassa Vonne seisoo Outin huollettavana "kolmella jalalla" rauhallisesti paikoillaan, kuten aina, mutta hieman huolestunut katse on kiinnittynyt myymälän suuntaan: "Mitä ihmettä nuo kaksi, Muske ja Karla, tuolla toisella puolella touhuavat?"

Vonne Outin trimmattavana Trimmiksessa (Kuva: Aila Murto)

Ja meillä muilla oli vaan muuten niin mukavaa, ja Sini sai pusunkin!

Muske ja Karla/Musti & Mirri (Kuva: Aila Murto)