KARLAN TURUN NÄYTTELY 26.5.2022

            

 

Frisian Gem Georges Chesten Demelza
"Karla" (kaikki kuvat/copyw.: A.Murto)

Karlan näyttelyharrastuksesta onkin kuulunut pitkä tovi, ja muutoinkin olemme käyneet näyttelyissä harvakseltaan johtuen pääosin koronasanktioista (esim.. juonioriluokkaan emme ehtineet/päässeet lainkaan). Vielä tammikuussa 2022 peruttiin meiltä Turku Winter Show, ja sen jälkeen alkoi Karlan juoksut (näyttelyt tuolloin pois suljettu em. tapauksessa tältä "nenä-koiralta"!). Meidän koiraperheessä on tapahtunut paljon muutakin, josta olisi voinut kirjoittaa, mutta niihin palaan myöhemmin.

Eilen ajoimme Karlan kanssa myöskin Turkuun, joka näyttely oli tarkoitus pitää alkujaan Mynämäellä. Näyttely siirrettiin kuitenkin runsaan osallistumismäärän vuoksi Turun Messukeskuksen asfalttiparkkipaikoille. Onneksi näyttelyn aikana ei satanut, vaan aurinko porotti siniseltä taivaalta kuumasti - ja asfaltti kehissä ja niiden ulkopuolella poltti!

Kooikereita oli ilmoittautunut 6, ja suureksi hämmästykseksi pitkän tauon jälkeen Karlan tulos tällä kertaa oli AVO ERI, PN1, SERT, ROP. Samalla Karlasta tuli Suomen Muotovalio. Kuvat on otettu tänään aamulla, jolloin tietenkin satoi koko ajan, ja nurmikkokin oli kamalan pitkä pihalla. Joten rakensin sateelta suojaisen "oman studion".Tällä kertaa en ottanutkaan pokaaleja, koska vaihtoehtoisesti tarjottiin koiralle lelu ja emännälle tyylikäs pyyhe. 

Tässäpä Karlan arvostelu (tuomari Anett Finnig)

"Erinomainen tyyppi, jolla hyvät mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää, erinomaiset korvakorut. Hyvä kaula. Niukasti kulmautunut edestä, hyvin takaa. Erinomainen rintakehä, hyvä lanneranka ja lantio. Liikkuu hyvin edestä ja takaa kannattaen tasapainoisesti ylälinjausta sivusta. Erinomainen karvan laatu. Miellyttävä käytös."

Myöhään iltapäivällä minun oli pakko käydä ravintolan puolella tarpeilla ja ruokaa ostamassa, mutta sinne ei saanut tietenkään ottaa koiria mukaan. Pari ystävällistä nuorta naishenkilöä lupasi pitää Karlasta huolta sillä aikaa. Karla jäi vieraiden luo ulos ihan innoissaan. Tullessani takaisin kuulin, että Karla ei ollut millään lailla kaivannut minua - on se vaan ihmeellinen sosiaalimimmi!!?? Toinen nuori nainen poisti samalla Karlallta punkin päästä, joka oli lähes näkymätön vielä/aivan vasta kiinnittynyt (afaltillakin niitä pirulaisia siis oli!?). Tänä vuonna punkkeja on tosiaan PALJON, joten täytynee hakea koirille jokin liuos.

Jäimme Karlan kanssa vielä ryhmäkilpailuun, joka ei olisi kannattanut. Kehät oli paljon myöhässä kuin myös ryhmätkin. Karla alkoi olla jo aika väsynyt kellon lähestyessä melkein 18 päästyessämme vilahtamaan ryhmäkehässä. Vasta illemmalla minulle selvisi, että ryhmät 8 ja 9 arvosteltiin yhdessä - ja koiria oli sen mukaisesti. paljon! Tuomari näytti/valitsi nopeasti 2 koiraa, eikä vilkaisukkaan muita koiria. Todennäköisesti nämä koirat olivat valikoituneet hänelle jo ko. koirien aiemmissa kehissä. Harmi tällä kertaa, sillä Karla jaksoi vielä ryhmäkehässäkin esiintyä mielestäni mallikelpoisesti.

Kotimatka sujuikin sitten illalla pääosin kovassa rankkasateessa. Ajoittain autot kulkivat 30 km/h massiivisen rankkasateen ja vesiliirron vuoksi - eikä mitään näkynyt! Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja! Kiitos erittäin mukavasta seurasta kooikerväelle! 

KOIRAMAISIA KESÄTAPAHTUMIA JA KUULUMISIA

 Eddien kesäkuulumisia ja Karlan näyttelyuutisia

Eddiellä (Frisian Gem Georges Enyon Vennor) on ollut vaihteikas ja mukava kesä mm. omistajien kanssa matkaillessa Suomea ristiin rastiin.  Omistajien mukaan Eddie on ollut mainio matkakumppani! Kiitos ihanista kuvista Elina & Tomi (copywright)! Tässä kuva Eddiestä Suomen pohjoisimmassa pisteessä:

Muita kuvia komean Eddien kesänvietosta: 

Ulkonäyttelyitä ollut kiitettävästi

Ehdin jo jonkin verran keskustellakin Elinan kanssa, jospa löytäisimme kymmalekin sopivan etäisyyden päässä sijaitsevan koiranäyttelyn yhdessä Karlan ja Eddien kanssa. Sellainen olisi ollut Tampereella Suomen Spanieliliiton järjestämänä (olisin ottanut samalla muutkin koirat mukaan Kangasalle Musken tytärtä Teslaa tapaamaan), mutta ko. näyttely on jo toistamiseen nyt peruttu!!!  😕 Toivottavasti syksyn muita ulkonäyttelyitä ei kuitenkaan peruta, sillä näiden tapahtumien järjestelyissä on monin tavoin huomioitu turvavälit ymv. ennelta ehkäisevät toimenpiteet,  ja eikös se rokotuskattavuuskin ala jo purra.

Karlan Mäntsälän näyttely

Viime viikonloppuna Karla osallistui kaikkien rotujen näyttelyyn Mäntsälässä, jossa oli jälleen vain 4 kooikeria. Lopputulos oli Karlan kohdalla hyvä, eikä onneksi juuri sillä hetkellä satanutkaan, vaikka siltä näytti uhkaavasti koko aamun. Karlan arvostelu tässä, mutta ei siitä mitään tahdo nähdä ( kirjuri on myös lyhentänyt kiireessä joitakin sanoja), joten alla vielä sama auki kirjoitettuna: 

"Erinomaisen pään ja ilmeen omaava, hyvän kokoinen narttu, hienot korvakarvat, riittävästi kulmautunut edestä. Erinomainen runko ja rintakehä, kaunis karvapeite, tasapainoiset kulmaukset, käyttää häntäänsä oikein, liikkuu yhdensuuntaisesti riittävällä ulottuvuudella."  NUO ERI, 1/SA, Paras narttu 1, SERT, ROP. Lisäksi kohdassa suhtautuminen tuomariin: käsiteltävissä (huomasin sattumoisin tämänkin kohdan, aina ko. kohtaa ei ole täytetty).

Emännän ei niin kovin hyviä kuulumisia

Tällä kertaa muistin jopa ottaa järjestelmäkamerani mukaan ajatuksena saada Karlasta parempia kuvia, mikälä se tulisi palkituksi. Pian kehän jälkeen alkoi sataa kaatamalla, ja päätin sateen/pitkän odotteluajan vuoksi, että en jää odottelemaan n. 4 tuntia rankkasateeseen jo Musken ja Vonnenkin vuoksi, joille tulisi melko pitkä päivä kotona, koska aamu-ulkoilu jäi kiireessä vähäiseksi. Kävimme Karlan kanssa hakemassa pikaisesti pokaalit. Sitä ennen pakkasin tavarat häkkiin piiloon. Kotimatkalla sää selkeni ja pysähdyin matkan varrella ajatuksena saada hyvä "palkintokuva" Karlasta - mutta kameraa ei ollutkaan enää,  se ei ollut myös jäänyt kotiin eikä autoon, kaikki paikat tarkastettu. Eli vanha, mutta hyvä Canon EOS 600D oli varastettu! IF-vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että kotivakuutus korvaa varkauden, omavastuu 150 euroa. Mutta n. 10 v. vanhan kameran hinnaksi määriteltiin  kuitenkin omavastuuta alhaisempi hinta, joten en saanut mitään korvausta 😠.

Eikä tässä vielä kaikki ...

... kotimatkalla pistäyduin vielä paikalliseen markettiin ruokaostoksille. Kaksi vastakkaista parkkipaikkaa on tuolla hyvin lähellä toisiaan.  Jostain syystä käsivaihde jumittui hetkeksi pysäköidyssäni, auton alkaessa luisumaan ja osui vastakkaiseen autoon. Järkytyin pahan kaerran eikä syyllisyydestä ollut epäilystäkään! Ahtaalla parkkialueella on kuulemani mukaan tapahtunut usein vastaavaa. Lohduttavaa tässä oli se, että toisen auton omistajat olivat äärimmäisen osaaottavia ja ystävällisiä ja lohduttivat minua suorastaan lempeästi "eihän tässä nyt mitään, tällaista sattuu, kaikki hoituu, tämä on vaan elämää jne." 😍 Laitoin heti kotona törmäysilmoituksen IF:iin, jossa oltiin myös hyvin neuvovia ja nopeita. Vastapuolen auton mies laittoi minulle vielä tänään s-postia kiittäen nopeasta vahinkoilmoituksen tekemisestä muutamin lohduttavin sanoin. Tästä jäi kyllä hyvä mieli. Molemmilla osapuolilla sattui vielä olemaan sama vakuutusyhtiö. Minun omavastuu oli 200 euroa, mutta IF:n virkailijan mukaan olen ns. "huippukuljettaja" 😆😆😆, joten bonusten vuoksi joudun oman autoni lommon korjaamisesta maksamaan vain 160 euroa. Ja Nummelassa on  jopa kolme IF:n yhteistyökumppanikorjaamoa. Eipä minulle olekaan aiemmin vastaavaa sattunut. Pari vuotta sitten autoni etuosaan oli tosin ilmestynyt Tampereella/parkkihallissa lommo, mutta peruuttaja ei ollut jättänyt minulle yhteistietoja. Lommo oli niin pieni, että otin vakutuusyhtiöltä korjaamisen vaihtoehtona rahat ja ostin niillä uudet talvirenkaat.

Leonin iloisia kuulumisia

Moona on saanut opiskelupaikan Espoosta ja he ovat muuttaneet Leonin (Frisian Gem Georges Ross Leopold) kanssa Espooseen - ihan meidän naapuriin! Joten tapaamisia suunnitellaan varmasti kuvien kera, kunhan he ovat asettuneet rauhassa uuteen kotiin. Onnea opiskelupaikasta Moona! 

Eipä sitten muuta tällä kertaa kuin kohti uusia näyttelyitä - niitä ei saa nyt peruuttaa!

HÄMEENLINNAN NÄYTTELYKUULUMISIA KARLALTA

Kävimme 31.7.2021 Karlan kanssa Hämeenlinnan ryhmänäyttelyssä. Näyttelyyn oli ilmoitettu 4 kooikeria, mutta yksi ilmoitettu koira oli poissa. Ehkä enemmänkin koiria olisi näyttelyyn saapunut, mutta vallitsevan korona-tilanteen vuoksi koiramäärä oli rajattu 500:aan.  Kuvat: Aila Murto

Karla (Frisian Gem Georges Chesten Demelza)

Paikka oli mitä upein ja järjestelyt hyvät - Villa Mainiemi (/Hämeenlinna/Lammi), keskellä kauneinta Suomen luontoa - eikä hevoslaidunkaan ollut kaukana, Karlan mielestä :). Sääkin suosi - ei tullut vettä kaatamalla eli ei yhtään, ja lämpötila oli vain n. +23.

Niin tyypillistä minulta, kamera unohtui (puhelinhan ei ole sama juttu ollenkaan). Siispä keskityimme Karlan kanssa seurusteluun ja mukavaan oleiluun odotellessamme esiintymisvuoroa. Minullekin (kuten varmasti kaikille kasvattajille) on tullut joitakin pentukyselyitä, vaikka nuoren Karlan astutus ei ole suunnitelmissa lähiaikoina, ja viralliset, tarvittavat terveystutkimuksetkin tehdään Karlallekin vasta hieman myöhemmin. Olen kuitenkin pyytänyt kooiker-pentua toivovia käymään koiranäyttelyissä, joissa tapaa useimpia rodun omistajia ja kasvattajia. Näyttelyissä saa yleensä laajemman käsityksen rodusta ja ennen kaikkea - monipuolisempaa tietoa suoraan koirien omistajilta ja kasvattajilta. Olikin oikein mukava tavata ihmisiä, jotka toivovat kooikerpentua, ja jotka ovat olleet myös minuun yhteydessä ja halusivat aidosti tutustua rotuun tarkemmin.  Valitettavasti tällä kertaa paikalla ei ollut montaa kooikeria.

Olin erittäin tyytyväinen Karlan saamaan arvosteluun ja lopputulokseen, NUO ERI 1/SA VASERT. Tuomari oli selvästi perehtynyt hyvin rotuun, ja Karlankin hän kävi läpi ns. päästä varpaisiin hyvin, hyvin tarkasti (onneksi Karla itserakkaana tyyppinä tykkää kopeloinnista 😁).  Toisaalta, olen aina pitänyt tärkeänä koiran kokonaisolemusta, en pelkästään ulkonäköä tai näyttelyitä ja niistä saatuja tuloksia. Kauneus on aina katsojan silmissä. Karlan kanssa on mm. helppo matkustaa, koska se hyvin energisenä pakkauksena vaikuttaa tykkäävän ihan kaikesta mitä elämässä vaan sattuu eteen tulemaan (välillä jopa liiankin innokkaasti 😂); ihmisistä, muista koirista/eläimistä, matkustelusta, tapahtumista, uusista paikoista jne. - sekä hajutyöskentelystä, jäljestämisestä ja "metsästämisestä".  Kooikereiden TULOKSET.  PALJON ONNEA KIRSI JA SOFIE! 

Tässä Karlan arvostelu (avautuu suuremmaksi):

Tuomari mainitsi Karlan olleen "aavistuksen pulleassa kunnossa".  Itse en ole tätä huomannut eikä moni muukaan (ainakaan se ei näy päällepäin), mutta tässä saattaa olla hitusen perää, sillä kokenut koiraihminen Eija totesi samaa mätsärissa, "kopeloituaan" Karlaa. Täytynee ehkä hitusen vähentää ruokaa tai ainakin vaihtaa vähärasvaisempaan nappulaan. Keväällä kovan talven jälkeen Karla näytti jossain vaiheessa tarvitsevan tuhdimpaa ruokaa, sillä se vaikutti suorastaan liian laihalta silmämääräisesti katsottuna ja sen suureen energian kuluttamiseen verrattuna.

Kuvat tällä kertaa etuoven portailta (takapiha on tällä hetkellä vähän "vaiheessa" ja sekasortoinen, mm. espanjansiruetanoiden suuren lauman muuttaessa pihallemme kovan kuumuuden ja rankkasateiden jälkeen ... 😓). Tässä vielä tänne talteen fb:ssa huhti-toukokuussa 2021 julkaistu kuva - minun ottamakseni vähän parempi versio kuin nämä toisiaan vähän toistavat kuvat näyttelyn jälkeen portailla. 

KARLA KESÄHEINÄ-MATCH SHOW´SSA

Kävimme Karlan kanssa Someron seudun koiraharrastajien Suviheinä Match Show´ssa pari päivää sitten 7.7., eikä tämä ollutkaan mikä tahansa mätsäri, sillä täällä tuomareina oli "oikeat",  arvostetut tuomarit! Eli käytännössä tämä mätsäri oli kuin viralliset näyttelyt, vaikka tuloksia ei näy KoiraNetissä 😊

Karla (Frisian Gem Georges Chesten Demelza) 

Isot rotukoirat tuomaroi Tanya Ahlman-Stockmari ja pienet rotukoirat Harto Stockmari. Monirotuiset koirat sekä lapsi ja koira-kisan arvosteli Anu Aho. Eli Karla kilpaili "pienten aikuisten rotukoirissa" (virallisestiI Karla kuuluu tällä hetkellä nuorten luokkaan). Tässä ryhmässä koiria oli peräti 53.  Yhteensä koiria oli kilpailemassa 136.

Olin varma, että pitkän näyttelytauon, odottelun ja armottoman helteen uuvuttamana meille ei tule minkäänlaista tulosta, mutta toisin kävi. Olinkin todella positiivisesti yllättynyt, kun Karla sijoittui vaihe vaiheelta karsinnan jälkeen 53 koiran joukosta kolmanneksi, eli 4 parhaimman joukkoon! Ensimmäiseksi sijoittunut koira jatkoi BIS-kehässä.  Täältä löytyy kaikki tulokset:  SSKH 

Erityisen iloinen olin siitä, että Karla suhtautui pitkän tauon jälkeen näyttelyyn hyvin luontevasti, vaikka näyttelyssä oli TODELLA PALJON ihmisiä ja koiria,  eli sen sosiaalisuus, reippaus ja iloisuus ei ole kadonnut mihinkään! 😍

Karla ylpeänä tyttönä, ja syystäkin 😃 Kuvat otettu tänään omalla pihalla

Karla

Näyttelyssä erinomaiset puitteet ja hyvää seuraa

Kesäheinä-näyttely oli hyvin organisoitu alkaen jo joustavasta ilmoittautumisesta ja hyvästä ja miellyttävästä tuomarityöskentelystä, muut toimitsijat mukaan lukien! Näyttelyssä oli myös jokaiselle ryhmälle kauniisti rakennetut isot nurmikentät istumapaikkoineen, nälkäisille hyvää purtavaa, grillattavaa ja juotavaa, siistit WC-tilat, isot parkkitilat jne. Kaikki virallisetkaan näyttelyt ei ole aina olleet tätä tasoa!? Vain kova helle kiusasi varmasti monia ihmisiä kuin myös koiriakin. 

Lähdimme kohti Someroa Ritvan kanssa, jolla on parempi ja tilavampi auto kuin minulla - ja ennen kaikkea, autossa erittäin tehokas ilmastointi! Näyttelypaikalla tapasimme Sarin ja Eijan, jotka itse asiassa olen tavannut ensimmäisen kerran jo viime kesänä Riihimäen Match Show´ssa. Molemmat kokeneita ja asiantuntevia koiraharrastajia ja -kasvattajia! Ja kyllä juttua riittikin ...  ja hauskaa oli! 😃💑 Ja jälleen sain hyviä vinkkejä ja neuvoja molemmilta!  Kiitos erittäin mukavasta matka- ja näyttelyseurasta Ritva, Sari ja Eija! 

Karlalla vielä lyhyt näyttelyhistoria vallitsevan tilanteen vuoksi

Karlan ensimmäinen näyttely vajaa vuosi sitten oli myöskin Match Show. Tuolloin Karla oli BIS2. Sen jälkeen kävimme Riihimäellä KV-näyttelyssä elokuun lopulla 2020, jolloin Karlan kuono pysyi maassa kuin liimattuna ensimmäisten juoksujen ollessa parhaimmillaan, ja emäntä oli muuten vain hajamielinen näyttelyn osuessa juuri asunnon myynnin ja pikaisen muuton keskelle. Tuolloin taisin kirjoittaa täällä, ja joillekin mainitsinkin, että Karla sai H:n, mutta kyllä se kuitenkin on virallisesti EH KoiraNetissä 😁  Lähdin silloin niin kiireesti näyttelypaikalta muuttopuuhiin, että meni hieman spasmat sekaisin! 

Toivottavasti tänä kesänä ei ulkonäyttelyitä peruttaisi!!! Olen jo ilmoittanut Karlan kahteen viralliseen näyttelyyn! 

Lopuksi vielä muutama kuva

... koska en ole tullut kirjoittaneeksi tänne n. 3 kuukauteen johtuen mm. remppa- ja pihahommista 😅. Täällä koira- ja kasvatushistoria pysyy kuitenkin jotenkin paremmin kasassa myöhempää tarkastelua varten kuin muissa sos. medioissa, joten tässä vielä pari kuvaa Karlasta kuvattuna n. 2 viikkoa sitten. Karla täyttää marraskuun 14. pvä jo 2 vuotta! 

Karla

Karla

SANI 15.04.2015- 19.03.2021

Tätä on hyvin vaikea edelleen kuivin silmin kirjoittaa, koirista parhain Sani  (Frisian Gem Eulalias Roosmarijn) on poissa! Yritin jo eilen kirjoittaa, mutta olin aivan voimaton - katselin vain vimmaisesti Sanista otettuja valokuvia suruuni 😢

Sani alkoi äkisti oireilla viime torstaina 18.3., jolloin omistajat veivät koiran Evidensiaan tutkittavaksi ja hoidettavaksi. Aiemmin koira ei ollut osoittanut mitään sairauteen viittaavaa.  Sanilta otettiin laajat verinäytteet ja tehtiin vatsaontelon ultraäänitutkimus. Verinäytteiden arvot olivat hälyttävät, mm. tulehdusarvon/CRP, maksa-arvon ja bilirubiinin osalta. Vatsaontelon ultraäänitutkimus paljasti kauttaaltaan muuttuneen, normaalia suuremman maksan, josta löytyi useita massamaisia, n. 4-5 cm:n muutoksia. Myös haima oli muhkurainen ja suurentunut, mikä viitannee haimatulehdukseen. Diagnoosi: Kauttaaltaan voimakkaasti muuttunut maksa. Epäilynä kasvainsairaus tai pitkälle edennyt krooninen hepatiitti. Epäily myös haimatulehduksesta. Tilanne oli vakava ja ennuste huono, jonka vuoksi EL:n suosittelema eutanasia oli ainoa oikea vaihtoehto.

Sani pääsi kuitenkin vielä vuorokaudeksi kotiin vahvojen kipulääkkeiden (mukaan lukien opioidikipulääke) ja pahointivointilääkkeen turvin, jossa kotona omistajat saivat vielä rauhallisesti hyvästellä heille äärettömän rakkaan perheenjäsenen, Sanin. Järkytys oli Marenalle ja Jarmolle todella suuri, kuin myös lapsille ja perheen lukuisille lastenlapsille. Perjantaina 19.3.2021 Sani nukkui rauhallisesti eläinlääkärin vastaanotolla ikuiseen uneen omistajien läsnä ollessa. Olen äärettömän surullinen perheen puolesta - mitkään sanat eivät riitä sitä kertomaan tai kuvailemaan!

Tämä on viimeinen kuva rakkaasta Sanista, jossa se katselee ikkunasta kotipihalle ja lähimetsään, aivan kuin aavistaen tilanteen  (Kuva J & M Nurminen):

Millainen koira Sani oli ja millainen oli sen onnellinen ja rikas elämä?

Sani oli jo pikkupentuna kauniin ulkomuotonsa lisäksi sosiaalinen, leikkisä ja iloinen pentu! Monet pentuja katsomaan/valitsemaan tulleet ihmiset kiinnittivät myöskin tähän "lilakaulapantaiseen" iloiseen ja reippaaseen pentuun huomiota. Pentu oli kuitenkin jo varattuna. Laitan tähän joitakin ottamiani kuvia Sanin pentuajoilta (Kuvat/copy: A.Murto): 

Leikitään äiti!
 

Kaunis tyttö

Leikkisä Sani vasemmalla, kuvassa myös pentueen
 isä Hitti (Coastal Stars Boogy-Woogy Jurre Jr.)

Vasemmalla Sani pentuesisaruksen ja Musken kanssa

Äiti Muske ja tytär Sani

Sani valmiina lähtemään uuteen kotiin:

... ja ensiaskeleita omassa kodissa 

Kuva: M.Nurminen

Kuvia Sanin elämän vaiheilta 

Jos jokin asia minua ja toivottavasti perhettäkin tässä yhtään lohduttaa, Sanilla oli paras mahdollinen koti ja elinolosuhteet, mitä koiralla vain voi olla! Sani asui omakotitalossa, josta isolta pihalta pääsi myös suoraan metsään, kuten ensimmäisessä kuvassa näkyy. Sani oli kaikin puolin hyvin hoidettu koira, joka sai olla kaikessa mahdollisessa mukana yhdessä perheen kanssa, eikä sen koskaan tarvinnut olla kovin pitkiä aikoja kotonakaan yksin; yhdessä tehtiin asioita, oltiin matkoilla, vierailuilla, retkillä ymv. erilaisissa tilanteissa ja paikoissa. Sani sai myös nauttia vapaudesta, sillä Sani pysyi aina omistajiensa lähellä tai odotti heitä polun päässä, joka onkin tyypillistä rodulle. Sani oli omistajiensa hyvässä ja luottavaisessa hallinnassa. Sani rakasti myös paljon lapsia ja tuli heidän kanssaan erittäin hyvin toimeen. Kun sukuun syntyi uusi vauva, Sani otti hänet heti kaverikseen; "hoiti" vauvoja ja leikki lasten kanssa vaistonvaraisesti tilanteeseen sopivalla tavalla.

Lapin tuntureilla (Kuvat J & M Nurminen):

Sanissa oli todellista erämaatytön ainesta - edes riippusilta ei pelottanut! Tämä ei onnistu kaikilta koirilta, kokemusta on! Olimme aikoinaan ystäväpariskunnan kanssa vaeltamassa suuntana Kilpisjärvi. Ystävien kookas collie-uros ei suostunut millään menemään riippusillalle. Lopulta mieheni nosti koiran syliinsä (koiran omistaja ei uskaltanut!), sillä matkan täytyi jatkua. Näky oli kauhea mieheni pitäessä isoa, rimpuilevaa ja hädissään purevaa koiraa sylissään riippusillan huojuessa pelottavasti puolelta toiselle, mutta onneksi molemmat pääsivät ehjinä perille!

Lasten leikkejä, mustikanpoimintaa, veneilyä ym. .... (Kuvat M & J Nurminen)

Sani nuorena tyttönä 4.8.2015

Vielä muutama kuva mukavasta Tuusulan vierailusta: 

Sanaton ...

Lämmin kiitos Marena ja Jarmo!

Sani aina sydämmissämme!

 💗

KARLAN KUULUMISIA

Rokotukset kunnossa

Jos jotain jää erityisesti vuodesta 2020 - 21 mieleen, se on varmasti covid-19 ja poikkeuksellisen runsasluminen ja hyytävä talvi! Tulimme jokin aika sitten Karlan kanssa Nurmijärven pieneläinklinikalta, jossa Karla sai ns. 1-vuotistehosterokotteet penikkatautia, parvovirusripulia, tarttuvaa maksatulehdusta, kennelyskää ja rabiesta vastaan. Kaikki muut rokotteet ovat voimassa 3 vuotta, maaliskuun loppuun 2014 asti, kennelyskä vuoden. Kennelyskäkin on hyvä ottaa, vaikka näyttelyihin ei nyt pääse, mutta esim. koirapuistoissa saattaa joskus esiintyä kennelyskää, kuin myös muuallakin kevään edetessä. 

Päivän sää oli jälleen kerran vähintäänkin mielenkiintoinen. Auton mittari näytti pakkasta olevan -5 astetta, mutta taivaalta satoi vettä tai jotain vedensekaista mössöä, pöllyävää lunta tuiskui joka puolelta (kaikki valot piti laittaa päälle, myös takasumavalo!), ja tuuli oli myrskylukemilla. Onneksi selvisimme ehjin nahoin kotiin, eikä useista päivän aikana sattuneista kolareista huolimatta tietääkseni ihmishenkiä ole menetetty.

Nurmijärven pieneläinklinikalla (Evidensia) noudatettiin erittäin hyvin turvatoimia

Tulimme Karlan kanssa ilmoittautumispisteeseen tasan sovittuna aikana, kuten pyydettiin (ei suositeltu tulemaan liian aikaisin odottelemaan). Eläinklinikalla oli ns. maskipakko, ja jos sitä ei ollut, se oli saatavissa klinikalta. Kahden metrin etäisyyttä myös korostettiin. Ilmoittautumisen jälkeen meidät ohjattiin suoraan toimenpidehuoneeseen odottamaan eläinlääkäriä, joka oli vielä hetken toisen potilaan luona. Nuuskittuaan huoneen Karla huomasi pian herkullisen namikulhon lääkärin pöydällä. Odotellessa eläinlääkäriä kahdestaan vastaanottohuoneessa harjoittelimme vähän näyttelyjuttuja ym. temppuja namikupin tyhjentyessä melko nopeasti "jonkin verran" 😁 Eläinlääkärin ja hoitajan saavuttua toimenpidehuoneeseen, minun tuli poistua paikalta, eli ulos asti odottelemaan (näin vältyttiin altistumisilta toimenpidehuoneessa ja myös sisääntuloaulassa). Karla jäi yksin henkilökunnan kanssa rokotettavaksi ja tutkittavaksi, ja minut kutsuttiin ulkoa sisälle vasta sitten, kun Karla oli valmis lähtemään kotiin.  Rokotusten yhteyteen täällä kuuluu myös ns. yleisluonteinen perusterveystarkastus koiralle. Yleistutkimuksessa Karlan kohdalla ei havaittu mitään poikkeavaa tai huomautettavaa, ja eläinlääkärin mukaan Karla oli ollut myös oikein reipas tyttö! Taas tuli uusi kokemus meidän "sosiaalistamispakkiin" - yksin eläinlääkärin ja hoitajan kanssa toimenpiteissä uudessa paikassa 😊  

Nose-work kurssissta ei vielä tietoa

Karlan piti päästä em. alkeiskurssille jo helmikuun aikana, mutta mitään ei ole kuulunut. Johtunee ilmeisesti siitä, että Uudellamaalla on tänään toimeenpantu entistä kovemmat rajoitukset  - mutta koirapuistoista ei ole sentään mainintaa, eikä siellä yleensä olekaan kuin pari koirakkoa. Jotain tarttis Karlalle keksiä ..., kotona on vähän hankala treenata, koska Muske ja Vonne tulisivat kovaäänisesti kovin mielellään mukaan treenaamaan oven toiselta puolelta, ja ulkona on sää ollut mitä on. Huomiseksi on luvattu taas aurinkoista, mutta n. -20 astetta pakkasta vaihteeksi 😖

Mutta onneksi kevät tulee taas pian! Ja onneksi ehdin käydä kampaajalla myöskin tutussa, hyväksi todetussa paikassa, Lopen Läyliäisissä n. viikko sitten - oli todellista tarvetta yli puolen vuoden tauon jälkeen! Nurmijärven eläinklinikka on myös tuttu paikka, vaikka nimi on muuttunut vuosien saatossa. Mm. Antjen ja Musken kanssa kävimme siellä pennuista asti aina tarpeen vaatiessa. Mukava ja asiantunteva klinikka - eikä matka kestänyt kuin n. reilu puoli tuntia.  Moni tuttu asia on palanut kuvioihin muutettuamme Vihdin Ojakkalaan - Ojakkalan/Nummelan erinomaisten palvelujen lisäksi! Kuvat Karlasta otettu pieneläinklinikalta ja kotoa tänään puhelimella. 

Vonnen ja Teddyn pentue täyttää maaliskuun 14.pvä jo 1 v. ja 4 kk.! 😍😍😍😍 - eikä näyttelyihin vieläkään päästä ..., junnuluokkakin (9 - 18 kk) taisi mennä koko pentueelta ohi ilman yhtään näyttelyä! 😢 Korona!!! 😡 

Lopuksi vielä "historiallinen kuva" entisiltä kotisivuiltani: Muske sekä Vonnen äiti ja Karlan isoäiti Antje. Muske täyttää parin kuukauden kuluttua jo 12 vuotta, joten se on ehtinyt olla useamman sukupuolven ajan kooikereiden parhaana kaverina, ensimmäinen kooikerini Kissmo (2001-2011) mukaan lukien. Kaikki koirani ovat aina tulleet erittäin hyvin toimeen keskenään 😍 Viimeisin pentueeni (Georges-pentue) onkin saanut kennelnimensä ensimmäisen kooikerini Kissmon muistoksi (Dancer´s George-Gismo v.d. Toetesteijn, kasvattaja Carla Snels). George-Gismo muuttui kutsumanimeksi "Kissmo", koska käydessäni ensimmäistä kertaa pentuetta Hollannissa katsomassa, Kissmo "suukotteli" heti kasvoni märäksi ottaessani sen syliini 💗

Toinen Hollannin tuontikoirani ja kooikereideni kantanarttu Finja 2004-2017 (Delfs Finja v.d. Zwarte Bellen Hoave, kasvattaja Margo Kleinjan-Matena) oli yllä olevassa kuvassa olevan Antjen äiti, eli Karlan äidin, äidin äiti. Tässä Finja: